Perinnönjako

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan, ja perilliset sekä yleistestamentin saajat saavat heille kullekin kuuluvan osan omaisuudesta.

Kun kuolinpesä on selvitetty, jokaisella pesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa.

Perinnönjako voidaan tehdä vasta kun vainajan ja kuolinpesän velat on maksettu. Jos pesä jaetaan ennen velkojen maksua, seurauksena on pesänosakkaiden henkilökohtainen vastuu veloista koko omaisuudellaan.

Perinnönjaolle on muotomääräyksensä, kuten testamentillekin.

Perinnönjako voidaan tehdä tarvittaessa osissa, mutta silloinkin on noudatettava perinnönjakokirjan muotomääräyksiä.

Perinnönjako on viimeinen perittävän kuoleman jälkeen suoritettavista toimenpiteistä, ja loppuun tehtynä perinnönjako lakkauttaa kuolinpesän. Perinnönjakoa edeltävät perunkirjoitus ja pesänselvitys.

Ositus ennen perinnönjakoa

Ennen perinnönjakoa on toimitettava kuolinpesän ositus, jos vainaja oli kuolinhetkellään naimisissa ja puolisoilla ei ollut avio-oikeuden täydellisesti poissulkevaa avioehtoa.

Osituksessa omaisuus jaetaan puoliksi kuolinpesän ja lesken kesken siten, että enemmän omaisuutta omistava suorittaa oman omaisuutensa ja vähemmän omistaneen omaisuuden välisen eron tasinkona toiselle. Lesken ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesään, vaan hän voi kieltäytyä tästä.

Avioehto vaikuttaa ositukseen: Jos puolisoilla oli täydellinen avioehto, suoritetaan vain omaisuuden erittely, eikä tasinkoa suoriteta.

Perinnönjakokirja eli sopimus perinnönjaosta

Perinnönjako voidaan toteuttaa joko sopimalla siitä osakkaiden kesken tai hakemalla käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.

Sopimusjako on Suomen perintökaaren järjestelmässä ensisijainen perinnön jakamisen tapa. Sopimusjako edellyttää osapuolten olevan yksimielisiä perinnönjakosopimuksen sisällöstä.

Vaikka perinnönjako tehtäisiinkin sopimusjakona, on järkevää käyttää lakimiestä perinnönjakokirjan tekemiseen, erityisesti jos jaettavaan omaisuuteen kuuluu kiinteistö tai kuolinpesä jaetaan vasta lesken jälkeen. Lakimiehen käyttäminen perinnönjaossa on järkevää myös verotuksellisesti: asiaa tuntematon tekee helposti vahingossa ratkaisuja, joista seuraa ylimääräiseltä tuntuvia veroja. Lakimies voi ulkopuolisena tahona auttaa yksimielisyyden saavuttamisessa, jos se muuten tuntuu vaikealta.

Perinnönjako pesänjakajan toimesta

Joskus perintöä ei saada jaettua niin, että kaikki hyväksyvät jaon ja allekirjoittavat jakokirjan. Tällöin joudutaan turvautumaan pesänjakajaan.

Pesänjakaja voidaan tarvita myös silloin, kun jollakin kuolinpesän osakkaalla on velkoja ulosotossa, eikä ulosottomies anna lupaa sopia perinnönjaosta.

Oikeus hakea pesänjakajan määräämistä perinnönjakoa varten on paitsi pesän osakkailla, myös perintökaaren mukaiseen avustukseen oikeutetulla henkilöllä ja eloonjääneellä puolisolla, jos hän on perillisasemassa.

Puolisolla on oikeus hakea pesänjakajaa pelkkää ositusta varten, joskin tämä on harvinaista.

Jos kuolinpesässä on ollut pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, tämä on ilman käräjäoikeuden määräystäkin oikeutettu toimimaan pesänjakajana, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.

Pesänjakajaksi määrätään säännönmukaisesti lakimies. Vaikka kuolinpesässä olisi ollut tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä, hänellä ei ole suoraan pesänselvittäjän asemansa nojalla toimivaltaa suorittaa pesänjakoa.

Pesänjakajan on koetettava saada pesän osakkaat sopimaan jaosta. Mikäli perilliset pääsevät sopimukseen pesänjaosta, pesänjakaja noudattaa sopimusta.

Muuten pesänjakaja jakaa omaisuuden siten, että jokaiselle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta.

Yleensä pyritään kuitenkin välttämään yhteisomistussuhteiden syntymistä, sillä niiden purkaminen edellyttää yhteisen omaisuuden myyntiä. Jos pesää ei voida muuten jakaa, pesänjakaja myy pesän omaisuuden ja jakaa rahavarat perillisille.

Perinnönjaon muotomääräys

Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti, ja jakokirja on kaikkien osakkaiden allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Jos pesänjakaja on toimittanut perinnönjaon, ei osakkaiden allekirjoituksia tarvita, vaan ne korvaa pesänjakajan allekirjoitus.

Perinnönjaosta laadittu jakokirja osoittaa omaisuuden omistusoikeuden siirtymisen. Käytännössä sen lisäksi tarvitaan usein myös perukirjaa sukuselvityksineen tai vahvistettua osakasluetteloa, jotta voidaan varmistua perinnönjaon oikeellisuudesta.

Perinnönjakokirjaa ei voi allekirjoittaa sähköisesti (Laki sähköisen viestinnän palveluista 181 §).

Andoms auttaa perinnönjaossa

Olemme tehneet suuren määrän perinnönjakoja, niin sopimusjakoja kuolinpesän osakkaita avustaen kuin pesänjakajana tuomioistuimen määräyksellä.

Jos tarvitset apua perinnönjaossa, ota yhteyttä.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.