Kuka on toissijainen perillinen?

Toissijaisia perillisiä on voi olla kahdessa tilanteessa: Kun leski perii puolisonsa, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset ovat suoraan lain nojalla toissijaisia perillisiä (Perintökaari 3 luku 1 §). Toissijaisen perillisen asemaan voi tulla myös testamenttimääräyksellä. Testamentissa voidaan määrätä, kenelle perintö menee ensisaajan jälkeen, jolloin tämä toissijainen saaja on testamentin perusteella toissijainen perillinen.

Leski ja toissijaiset perilliset

Toissijaiset perilliset tulevat useimmiten huomioitavaksi tilanteessa, jossa naimisissa olevalla henkilöllä ei ole kuollessaan lapsia. Ellei perittävä olltu tehnyt testamenttia, leski perii ensiksi kuolleen puolison omaisuuden suoraan lain nojalla.

Lesken oikeus näin saatuun omaisuuteen ei ole rajoittamatonta omistusoikeutta: leski ei voi määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Leskellä on kuitenkin valta myydä ja vaikka lahjoittaa tätä omaisuutta: ns. oikeustoimet elossa olevien kesken ovat sallittuja myös tämän omaisuuden kohdalla.

Lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille.

Mitä ja milloin toissijainen perillinen perii?

Perintökaaren lähtökohta on omaisuuden tasajako ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken. Näin kuinkin käy varsin harvoin.

Jos ensiksi kuolleen puolison omaisuus oli tämän kuolinhetkellä suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä (Perintökaari 3 luku 2 §).

Sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta ei oteta omaisuuden arvoa laskettaessa huomioon. Ennen laskelman tekemistä lesken määräämän testamentin arvo vähennetään koko omaisuudesta.

Toisin sanoen, jos ensin kuolleen puolison omaisuuden arvo oli 1/3 molempien yhteenlasketusta omaisuudesta tämän kuolinhetkellä, lesken kuoltua toissijaisille perillisille kuuluu 1/3 lesken kuolinpesän omaisuudesta.

Ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä on oikeus saada osuuteensa haluamaansa omaisuutta, joka oli kuulunut tämän puolison elinaikana hänelle. Samalla tavoin lesken perillisillä on oikeus saada halutessaan osuuteensa sellaista omaisuutta, joka oli avioliiton aikana kuulunut myöhemmälle leskelle.

Toissijaisilla perillisillä on siten oikeus saada samaa omaisuutta, mikä siirtyi ensiksi kuolleelta leskelle, jos se vain on jäljellä. Jos kyse on kiinteistöstä, ja sen arvo ylittää osuuden arvon, voidaan puuttuva osa suorittaa toiselle puolelle rahana. (Perintökaari 3 luku 5 §) Heidän ei tarvitse tyytyä esim. rahaan kiinteistön sijasta.

Vastaavasti, mikäli leski on mennyt uudelleen naimisiin, ja tässä uudessa avioliitossa joudutaan ositukseen (joko puolison kuoleman tai avioeron takia), lesken omaisuuteen on tuossa osituksessa erotettava kuuluvaksi ensi sijassa aiemmassa avioliitossa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, jotta toissijaiset perilliset voivat saada lesken jälkeen sen, mitä heille sitten kuuluu.

Toissijaiset perilliset lesken kuolinpesän osakkaina

Toissijaiset perilliset ovat lesken kuolinpesän osakkaita, ja heidät on kutsuttava lesken jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen. Heidät on kutsuttava myös ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen, vaikka he eivät vielä tässä vaiheessa saakaan perintöä.

Syynä on se, että tällä perukirjalla on usein ratkaiseva merkitys sen määrittämisessä, mihin omaisuuteen toissijaisten perillisten oikeus myöhemmin lesken kuoltua kohdistuu.

Omaisuuden muutokset lesken omistusaikana

Lesken onnistuttua vaurastuttamaan omaisuuttaan siitä, mikä sen arvo oli ensiksi kuolleen puolison pois mennessä, herää kysymys, kenelle vaurastuminen kuuluu.

Lesken omistusaikana tapahtunut vaurastuminen voidaan lukea lesken perillisten hyväksi kahdessa tilanteessa:
1) eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vaurastumista vastaavan omaisuuden (muulta kuin ensiksi kuolleelta puolisolta); tai
2) vaurastuminen johtuu lesken ansiotoiminnasta puolisonsa kuoleman jälkeen.

Jos taas omaisuus on vähentynyt, on lesken perillisten annettava pesästä ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta, jos omaisuuden vähentyminen johtuu lahjan antamisesta omaisuudesta tai lahjaa vastaavasta toimesta.

Jos
1) lahjan saaja tiesi (tai tämän olisi pitänyt tietää), että lahja loukkaa toissijaisten perillisten oikeutta, ts. on saatu perintönä puolisolta, ja
2) vastiketta ei voida suorittaa,
toissijaiset perilliset voivat vaatia lahjan peräyttämistä takaisin pesään.

Vastiketta ei tarvitse suorittaa muusta omaisuuden vähenemisestä, esim. epäonnistuneista sijoituksista tai omaisuuden käyttämisestä elämiseen tai toimeentuloon.

Toissijaisilla perillisillä on oikeus saada samaa omaisuutta, mikä siirtyi ensiksi kuolleelta leskelle, jos se vain on jäljellä. Heidän ei tarvitse tyytyä esim. rahaan kiinteistön sijasta.

Vastaavasti, mikäli leski on mennyt uudelleen naimisiin, ja tässä uudessa avioliitossa joudutaan ositukseen (joko puolison kuoleman tai avioeron takia), lesken omaisuuteen on tuossa osituksessa erotettava kuuluvaksi ensi sijassa aiemmassa avioliitossa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, että toissijaiset perilliset voivat saada lesken jälkeen sen, mitä heille sitten kuuluu.

Testamentin vaikutus

Perittävä on voinut muuttaa toissijaisten perillisten asemaa testamentilla.

Jos testamentilla on määrätty omaisuus lesken omistukseen (eikä testamentissa ole ollut rajoituksia omistusoikeuteen), lesken kuollessa sitä käsitellään kuten mitä tahansa lesken omaa omaisuutta.

Tällöin toissijaisten perillisten oikeus on tullut testamentilla pois suljetuksi, eikä heillä ole enää lesken jälkeen oikeutta tämän ensiksi kuolleelta puolisolta perimään omaisuuteen.

Tilanteessa, jossa on toissijaisia perillisiä, on järkevää käyttää lakimiestä apuna.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita koko Etelä-Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa. Asiakkaita on Uudellamaalla mm. seuraavissa kunnissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Siuntio, Nurmijärvi, Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Porvoo.

Päivitetty: