Kuka on toissijainen perillinen?

Toissijaisia perillisiä on voi olla kahdessa tilanteessa: Kun leski perii puolisonsa, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset ovat suoraan lain nojalla toissijaisia perillisiä (Perintökaari 3 luku 1 §). Toissijaisen perillisen asemaan voi tulla myös testamenttimääräyksellä. Testamentissa voidaan määrätä, kenelle perintö menee ensisaajan jälkeen, jolloin tämä toissijainen saaja on testamentin perusteella toissijainen perillinen.

Leski ja toissijaiset perilliset

Toissijaiset perilliset tulevat useimmiten huomioitavaksi tilanteessa, jossa naimisissa olevalla henkilöllä ei ole kuollessaan lapsia. Ellei perittävä ollut tehnyt testamenttia, leski perii ensiksi kuolleen puolison omaisuuden suoraan lain nojalla.

Lesken oikeus näin saatuun omaisuuteen ei ole rajoittamatonta omistusoikeutta: leski ei voi määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Leskellä on kuitenkin valta myydä tätä omaisuutta: ns. oikeustoimet elossa olevien kesken ovat sallittuja myös tämän omaisuuden kohdalla.

Lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille.

Mitä ja milloin toissijainen perillinen perii?

Perintökaaren lähtökohta on jäämistön tasajako ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken.

Käytännössä yleinen syy tasajaon periaatteesta poikkeamiseen on puolisoiden avioehto tai että toinen puoliso on saanut omaisuutta avio-oikeuden poissulkevin ehdoin (esim. testamentilla). Muitakin syitä on.

Jos ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli tämän kuolinhetkellä avio-oikeuden rajoitusten takia suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on lesken kuollessa toissijaisille perillisille tulevan osan katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä (Perintökaari 3 luku 2 §). Samassa lainkohdassa määrätään ensiksi kuolleen testamentilla määräämän omaisuuden arvo vähennettäväksi toissijaisille perillisille tulevasta osuudesta.

Ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä on oikeus saada osuuteensa haluamaansa omaisuutta, joka oli kuulunut tämän puolison elinaikana hänelle (Perintökaari 3 luku 5 §).

Toissijaisilla perillisillä on siten oikeus saada samaa omaisuutta, mikä siirtyi ensiksi kuolleelta leskelle, jos se vain on jäljellä. Jos kyse on kiinteistöstä, ja sen arvo ylittää toissijaisille perillisille tulevan osuuden arvon, voidaan puuttuva osa suorittaa toiselle puolelle rahana (Perintökaari 3 luku 5 §). Usein yhteisomistus mutkistaa tilannetta.

Vastaavasti, mikäli leski on mennyt uudelleen naimisiin, ja tässä uudessa avioliitossa joudutaan ositukseen (joko puolison kuoleman tai avioeron takia), lesken omaisuuteen on tuossa osituksessa erotettava kuuluvaksi ensi sijassa aiemmassa avioliitossa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, jotta toissijaiset perilliset voivat saada lesken jälkeen sen, mitä heille sitten kuuluu.

Toissijaiset perilliset lesken kuolinpesän osakkaina

Toissijaiset perilliset ovat lesken kuolinpesän osakkaita, ja heidät on kutsuttava lesken jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen. Heidät on kutsuttava myös ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen, vaikka he eivät vielä tässä vaiheessa saakaan perintöä.

Syynä on se, että tällä perukirjalla on usein ratkaiseva merkitys sen määrittämisessä, mihin omaisuuteen toissijaisten perillisten oikeus myöhemmin lesken kuoltua kohdistuu.

Omaisuuden muutokset lesken omistusaikana

Lesken onnistuttua vaurastuttamaan omaisuuttaan siitä, mikä sen arvo oli ensiksi kuolleen puolison pois mennessä, herää kysymys, kenelle vaurastuminen kuuluu, lesken perillisille vaiko toissijaisille perillisille.

Lesken omistusaikana tapahtunut vaurastuminen voidaan lukea lesken perillisten hyväksi kahdessa tilanteessa:
1) eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vaurastumista vastaavan omaisuuden (muulta kuin ensiksi kuolleelta puolisolta); tai
2) vaurastuminen johtuu lesken ansiotoiminnasta puolisonsa kuoleman jälkeen (Perintökaari 3 luku 4 §).

Jos taas omaisuus on vähentynyt, on lesken perillisten annettava pesästä ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta, jos omaisuuden vähentyminen johtuu lahjan antamisesta omaisuudesta tai lahjaa vastaavasta toimesta.

Jos
1) lahjan saaja tiesi (tai tämän olisi pitänyt tietää), että lahja loukkaa toissijaisten perillisten oikeutta, ts. on saatu perintönä puolisolta, ja
2) vastiketta ei voida suorittaa,
toissijaiset perilliset voivat vaatia lahjan peräyttämistä takaisin pesään.

Vastiketta toissijaisille perillisille ei tarvitse suorittaa muusta omaisuuden vähenemisestä, esim. epäonnistuneista sijoituksista tai omaisuuden käyttämisestä elämiseen tai toimeentuloon.

Toissijaisilla perillisillä on oikeus saada samaa omaisuutta, mikä siirtyi ensiksi kuolleelta leskelle, jos se vain on jäljellä. Heidän ei tarvitse tyytyä esim. rahaan kiinteistön sijasta.

Vastaavasti, mikäli leski on mennyt uudelleen naimisiin, ja tässä uudessa avioliitossa joudutaan ositukseen (joko puolison kuoleman tai avioeron takia), lesken omaisuuteen on tuossa osituksessa erotettava kuuluvaksi ensi sijassa aiemmassa avioliitossa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, että toissijaiset perilliset voivat saada lesken jälkeen sen, mitä heille sitten kuuluu.

Testamentin vaikutus

Perittävä on voinut muuttaa toissijaisten perillisten asemaa testamentilla.

Jos ensiksi kuollut puoliso on määrännyt omaisuuden testamentilla lesken omistukseen (eikä testamentissa ole ollut rajoituksia omistusoikeuteen), omaisuus on saatu testamentin mukaisin omistusoikeuksin ja lesken kuollessa sitä käsitellään kuten mitä tahansa lesken omaa omaisuutta.

Tällöin toissijaisten perillisten oikeus on tullut testamentilla pois suljetuksi, eikä heillä ole enää lesken jälkeen oikeutta tämän ensiksi kuolleelta puolisolta perimään omaisuuteen.

Käytä lakimiestä

Edellä oleva teksti on tarkoitettu vain hahmotuksen avuksi, eikä kirjoituksen perusteella pidä tehdä tai jättää tekemättä mitään. Eri tilanteisiin on poikkeuksia, ja myös muut seikat voivat vaikuttaa juuri sinun tapaukseesi.

Tilanteessa, jossa on toissijaisia perillisiä, on syytä käyttää lakimiestä apuna.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.