Andoms Lakiasiat pesänjakajana

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan henkilöllä on iso merkitys perinnönjaon onnistumisessa. Andomsin lakimies Olli-Pekka Myllynen on toiminut käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä ja pesänjakajana. Jos tarvitset apua kuolinpesän asioissa, ota yhteyttä.

Tässä artikkelissa kerrotaan pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämisestä kuolinpesän selvittämiseen ja perinnönjakoon, ns. virallisselvityksen aloittamisesta. Sivustolla on artikkeli ns. vapaaehtoisesta pesänselvityksestä, aiheena osakkaiden itsensä tekemä pesänselvitys.

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja kuolinpesässä

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja tarvitaan kuolinpesässä, kun osakkaat eivät voi tai eivät halua jostakin syystä sopia asioista keskenään. Kuolinpesässä päätökset tehdään yksimielisesti, ja sopimukset on kaikkien osakkaiden hyväksyttävä (ja allekirjoitettava). Tämä ei aina onnistu.

Oli syy mikä tahansa, yhdenkin kuolinpesän osakkaan hakemus riittää pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämiseen perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa.

Avioerossa pesänjakajan määräämistä voi hakea kumpi tahansa puolisoista. Avioeron tapauksessa pesänjakajaa haetaan kumman tahansa puolison kotipaikan käräjäoikeudelta.

Periaatteessa pesänselvittäjä ja pesänjakaja ovat eri tehtäviä. Pesänjakaja suorittaa vain perinnönjaon ja laatii jakokirjan.

Jos kuolinpesässä tarvitaan ulkopuolinen taho huolehtimaan pesän hallinnosta ja omaisuuden antamisesta perillisille perinnönjaon jälkeen, tarvitaan pesänselvittäjä.

Usein nämä yhdistetään niin, että kuolinpesään haetaan sekä pesänselvittäjä että pesänjakaja. Sama henkilö voi toimia kummassakin tehtävässä, jos niin halutaan.

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen

Kuolinpesään voi hakea joko 1) pesänselvittäjän määräämistä, 2) pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä tai 3) vain pesänjakajan määräämistä, tilanteen ja tarpeen mukaan. Yleensä on järkevää hakea sekä pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Jos kuolleelta jäi puoliso, yleensä on järkevää hakea pesänselvittäjää ja pesänjakajaa kaikkiin kolmeen tehtävään: pesänselvitykseen sekä osituksen ja perinnönjaon suorittamiseen. Määräystä haetaan perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta.

Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista (puoliso, yleistestamentinsaaja, perillinen) voi hakea pesänselvittäjän, pesänselvittäjän ja -jakajan tai pesänjakajan määräämistä. Hakemuksen voi myös tehdä useampi kuolinpesän osakas yhdessä.

Erityistestamentin (testamentilla määrätty tietty omaisuus tai rajattu rahamäärä) saajalla on myös oikeus hakemukseen, jos näyttää todennäköiseltä että hän ei voi saada testamentilla määrättyä omaisuutta muuten.

Myös kuolinpesän velkojalla tai takaajalla sekä eräissä tilanteissa osakkaan velkojalla voi oikeus hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräystä.

Ennen hakemuksen tekemistä osakkaat yleensä itse etsivät sopivan, puolueettoman lakimiehen hoitamaan (pesänselvittäjän ja) pesänjakajan tehtävää. Tältä on saatava kirjallinen suostumus hakemukseen.

Jos perittävä oli avioliitossa kuollessaan, joudutaan ennen perinnönjakoa suorittamaan vainajan ja lesken omaisuuden ositus. Ositus on juridisesti eri toimitus kuin perinnönjako. Käräjäoikeudelle tehtävässä hakemuksessa on muistettava pyytää pesänselvittäjää ja pesänjakajaa myös ositusta varten.

Hakemuksessa on oltava mukana em. pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi ehdotettavan henkilön suostumus ja sukuselvitys kuolinpesän osakkaista.

Jos perunkirjoitus on jo pidetty, perukirjan kopio (sukuselvityksineen) liitetään hakemukseen. Käräjäoikeuden on tiedettävä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita.

Hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa

Hakumenettely pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämiseksi on kirjallinen. Hakemuksen käräjäoikeuteen voi tehdä sähköpostitse, postitse tai faksilla.

Usein on osakkaita, jotka eivät ole hakemuksessa mukana. Heitä kuullaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Myös kuuleminen tapahtuu kirjallisesti. Käräjäoikeus ilmoittaa tehdystä hakemuksesta heille ja antaa heille mahdollisuuden esittää huomautuksensa lyhyehkössä määräajassa.

Kuulemisessa ei selvitetä sitä, haluavatko muut pesänselvittäjää tai pesänjakajaa, vaan sitä, onko ja hakemuksessa ehdotettu henkilö esteetön ja sopiva tehtäväänsä.

Hakemusta voi yleensä vastustaa vain kahdella perusteella: Näyttämällä, että kuolinpesä on jo jaettu tai että (pesänselvittäjäksi ja) pesänjakajaksi esitetty henkilö on sopimaton tehtävään. Väitteet on perusteltava ja niiden tueksi on oltava näyttö (todisteet).

Esteellisyyden tulkinta on oikeuskäytännössä tiukka. Pesänselvittäjän ja pesänjakajan on oltava ehdottomasti osapuoliin nähden puolueeton henkilö. Puolueellisuus ei silti synny pelkästään sillä perusteella, että joku osakas on esittänyt henkilöä pesänjakajaksi.

Sopivana pidetään yleensä lakimiestä, joka on ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut ja on nuhteeton sekä hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Käytännössä merkitystä annetaan myös kokemukselle.

Jokaisella kuultavalla on oikeus ehdottaa tehtävään omaa vaatimukset täyttävää ehdokastaan, joista käräjäoikeus valitsee sopivimpana pitämänsä.

Kustannukset hakemuksesta ovat lähtökohtaisesti hakijan vastuulla. Vain poikkeuksellisesti, kun pesänjakajan määrääminen on ainoa keino pesän jakamiseksi tai on lakiin perustuva syy pesänjakajan määräämiseksi, käräjäoikeus voi määrätä hakemuksesta aiheutuneet kustannukset maksettavaksi kuolinpesästä. Tätä on kuitenkin vaadittava hakemuksessa.

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan palkkio ja kulut maksetaan kuolinpesän varoista. Käytännössä palkkio on veloitus työhön käytetystä ajasta ja aiheutuneista kuluista.

Käytettävissänne pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävään

Andoms Lakiasiat Oy:n lakimies Olli-Pekka Myllynen on toiminut pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävissä ja on käytettävissä pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtäviin (erikseen pyydettäessä) seuraavilla paikkakunnilla:

Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti.

Jos tarvitset pesänselvittäjää tai pesänjakajaa, ota yhteyttä.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.