Perunkirjoitus Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja muualla Suomessa

Perunkirjoitus voi olla raskas hoitaa surun keskellä. Kolmen kuukauden perunkirjoitusaika kuluu nopeasti. Me autamme perunkirjoituksessa, ota yhteyttä.

Halutessasi tulemme luoksesi, jos asut Kirkkonummella, Espoossa tai Helsingissä. Palvelemme toki myös muualla Suomessa asuvia.

Perunkirjoitus vaatii monipuolista oikeudellista osaamista. Osaamaton aiheuttaa helposti ongelmia. Meillä on kokemus perunkirjoituksista jo vuodesta 1995.

Ohessa tietoa asiasta.

Perunkirjoitus ja perukirja

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisesta Suomessa asuneesta kuoleman jälkeen. Aikaa perunkirjoituksen pitämiseen on kolme kuukautta henkilön kuolemasta.

Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja. Perukirja toimii perintöveroilmoituksena. Perunkirjoituksessa laadittua perukirjaa käytetään perinnönjaossa lähtökohtana. Perukirjaa tarvitaan perittävältä jääneen omaisuuden omistuksen rekisteröimisessä ja monessa muussa tilanteessa.

Perunkirjoituksessa on oltava perintökaaren mukaan paikalla pesän ilmoittaja ja uskotut miehet. Muiden kuolinpesän osakkaiden ei tarvitse olla läsnä, mutta heillä on oikeus olla saapuvilla perunkirjoituksessa. Heille on annettava tieto perunkirjoituksen ajasta ja paikasta.

Käytännössä perukirja valmistellaan allekirjoituskuntoon ennen varsinaista perunkirjoitusta etätyönä. Myös itse perunkirjoitus voidaan usein hoitaa helposti etänä (tietokoneen välityksellä). Perukirjan voi myös allekirjoittaa sähköisesti, mutta tähän liittyy riskejä. Näistä kerromme kysyttäessä. Tavallinen allekirjoitus käy aina.

Perunkirjoitusvelvollisuus

Perunkirjoituksesta huolehtiminen on sen henkilön velvollisuus, joka pitää huolta kuolinpesästä.

Perunkirjoituksen kustannukset maksaa kuolinpesä.

Perunkirjoitus on pidettävä, vaikka vainajalta jäisi enemmän velkaa kuin varoja. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä seuraa perillisten vastuu kaikista vainajan veloista. Lisäksi voi tulla seuraamusmaksu tai perintöveron korotus.

Sukuselvitys perunkirjoitukseen

Perunkirjoitusta varten on selvitettävä perilliset (ja testamentinsaajat). Perillisten osoittaminen tapahtuu virallisilla asiakirjoilla, joko sukuselvityksellä, virkatodistuksilla tai otteilla väestörekisteristä. Näiden on katettava perittävän koko elinaika siitä alkaen, kun tämä täytti 15 vuotta.

Perunkirjoitusta valmistelevan on tilattava sukuselvitysmuotoiset todistukset vainajasta. Sukuselvityksiä tehdään kahdenlaisia: valtakunnallisia sukuselvityksiä ja vain oman väestörekisterinpitäjän toimialueen (seurakunnan) sukuselvityksiä. Tilaajan pitää tietää, kumpaa tarvitsee.

Keväästä 2020 alkaen seurakunnat ovat siirtyneet järjestelmään, jossa viimeisen kotipaikan seurakunta voi antaa kaikki asuinpaikat sisältävän valtakunnallisen sukuselvityksen, jos tiedot löytyvät heidän järjestelmistään.

Suomessa siirryttiin vasta 1.10.1999 yhtenäiseen väestötietojärjestelmään - sitä ennen tiedot löytyvät asuinpaikkakunnan henkikirjoituksesta vastanneen tahon (seurakunnan tai Digi- ja väestötietoviraston) kautta.

Kaikkien osalta ei kaikkia tietoja järjestelmästä kuitenkaan löydy, monesta eri syystä. Jos vainaja on muuttanut paikkakunnalta toiselle, sukuselvityksiä voi joutua yhä pyytämään jokaiselta asuinpaikalta erikseen.

Sukuselvitykseen on pyydettävä merkitsemään avioliitot ja lapset, jotta perintöön oikeutetut pystytään osoittamanaan. Sukuselvityksessä tulee olla näkyvissä myös henkilön muutot toiseen seurakuntaan/toisesta seurakunnasta (tai muun väestörekisterinpitäjän alueelle/alueelta), jotta tietojen katkeamattomuus voidaan osoittaa.

Elossa olevista perillisistä ja eloonjääneestä puolisosta on saatava ns. elää-muotoiset todistukset tai merkintä elossa olosta jossakin sukuselvityksessä. Sama koskee testamentinsaajia.

Tilanteessa jossa perittävällä ei ollut lapsia ja puoliso perii hänet lain perusteella (ei testamentin nojalla), on perunkirjoituksessa selvitettävä sukuselvityksin ns. toissijaiset perilliset.

Jos vainaja oli perinyt puolisonsa lakimääräisen perintöoikeutensa nojalla, tarvitaan tästä aiemmin kuolleesta puolisosta samat sukuselvitystiedot kuin vainajasta mahdollisten toissijaisten perillisten osoittamisen takia.

Jos perillinen on kuollut ennen perittävää (tai olisi ollut toissijaisen perillisen asemassa), hänestä on kerättävä samat sukuselvitystiedot kuin vainajasta, jotta voidaan osoittaa, kenelle oikeus perintöön on siirtynyt tämän kuolleen perillisen jälkeen. Samoin on saatava selvitys siitä, oliko tämä henkilö tehnyt testamenttia vai ei.

Jos lapsia tai puolisoa ei ollut, tarvitaan sukuselvitykset (ja tiedot testamentista) perimysjärjestystä vastaavasti.

Kerättävien sukuselvitysten ja muiden asiakirjojen määrä voi siis olla melkoinen. Käytännön ongelmana on, että joskus tiedot aiemmista muutoista selviävät vasta kun virkatodistus (sukuselvitys) on saatu, jolloin vasta pääsee tilaamaan seuraavaa todistusta.

Sukuselvitykset ovat tarpeen perukirjan laatimisessa. Perukirjaan merkityt seikat on voitava osoittaa asiakirjoilla tosiksi. Sukuselvityksiä ei liitetä verotoimistolle toimitettavaan kopioon, mutta verohallinto voi pyytää niitä.

Omaisuustiedot perunkirjoitukseen

Omaisuudesta (varoista sekä veloista ja rahamääräisistä vastuista) on kerättävä asiakirjatiedot. Keskeisiä ovat pankkien saldo- ja korkotodistukset, arvo-osuustilien pitäjien todistukset, vakuutusyhtiöiden tiedot ja erilaiset rekisteritodistukset (kiinteistö) ja isännöitsijäntodistukset. Sellaiset laskut, jotka koskevat vainajan elinaikaa, vaikka ovat tulleet vasta myöhemmin, ovat vainajan elinajalta huomioitavia perunkirjoituksessa. Laskut on siis kerättävä talteen.

Annamme asiakkaillemme kattavan luettelon kerättävistä tiedoista. Ohjeita perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista ja laadittavan perukirjan sisällöstä löytyy myös verohallinnon verkkosivuilta, tosin verohallinnon näkökulma rajoittuu luonnollisesti vain verotukseen. Verohallinnon ohjeista puuttuu monta pesän osakkaiden kannalta muuten kuin verotuksellisesti tärkeää seikkaa.

Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa, lesken osalta on kerättävä tiedot hänen omaisuudestaan. Niitä tarvitaan laskennallista ositusta ja siten perintöveron määrän laskemista varten. Lesken omaisuustiedot tarvitaan, vaikka puolisoilla olisi ollut sellainen avioehto, jossa vainajan avio-oikeus oli poissuljettu.

Perunkirjoituksen luonne

Perunkirjoituksella on kolme merkitystä:

  • Kuolinpesän osakkaiden luettelointi
  • Kuolinpesän (ja lesken) omaisuuden luettelointi
  • Kuolinpesän (ja lesken) omaisuuden arvon arviointi

Käytännössä perunkirjoitus on perintöveron määräämistä varten tehtävä veroilmoitus. Perukirjasta on säännöksiä perintökaaressa, mutta myös verohallinto on antanut aika seikkaperäiset ohjeet.

Joskus perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia velkoja tai aiemmin tuntematonta omaisuutta, joka kuului kuolleelle. Tällöin on suoritettava ns. täydennysperunkirjoitus. Täydennysperukirjaan otetaan mukaan uusi tieto, mutta ei enää luetteloida jo ilmoitettuja varoja ja velkoja.

Kutsu perunkirjoitukseen

Vastuu perunkirjoituksen järjestämisestä on sillä, joka hoitaa kuolinpesän omaisuutta. Tällä henkilöllä on myös ilmoitusvelvollisuus omaisuudesta. Uskotut miehet (nimitys on vanhentunut, mutta se on perintökaaren ilmaisu) puolestaan arvioivat omaisuuden arvon kuolinhetkellä ja laativat perukirjan.

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolleen perilliset sekä leski ja yleistestamentin saajat. Yleistestamentti on testamentti, jossa ei ole määrätty saajalleen tiettyä esinettä (joka voi olla kiinteistökin) tai tarkkaa rahamäärää, vaan jakoperuste on jokin muu.

Jos ensiksi kuolleen puolisolla ei ollut rintaperillisiä ja toinen puolisoista peri tämän, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten lapset on kutsuttava perunkirjoitukseen toissijaisina perillisinä (Perintökaari 20 luku 2 §).

Kutsu on toimitettava todisteellisesti - siten että kutsun toimittaminen vastaanottajalle pystytään tarvittaessa osoittamaan.

Kutsu ei ole välttämätön, jos perunkirjoitustilaisuuteen saadaan muuten paikalle kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset.

Perillisen ei ole pakko olla perunkirjoituksessa paikalla, ellei hän ole pesää hoitava osakas tai muuten ilmoitusvelvollinen. Perunkirjoitukseen voi halutessaan tuoda avustajan.

Perunkirjoituksen pitämiseen liittyy eräitä oikeusvaikutuksia, ja sen takia on yleensä perillisten yhteisen edun mukaista, että kutsua koskevia perintökaaren määräyksiä noudatetaan. Tällä on erityisesti merkitystä silloin, kun kuolinpesä on ylivelkainen tai joku perillisistä taikka muista kuolinpesän osakkaista on puolestaan maksukyvytön tai ylivelkainen.

Leski perunkirjoituksessa

Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa, perunkirjoituksessa tehdään laskennallinen ositus puolisoiden kesken. Lesken omaisuus ositetaan laskennallisesti (tai molempien puolisoiden avio-oikeuden poissulkevan avioehdon tapauksessa erotetaan) erilleen perittävän omaisuudesta. Laskennallinen ositus perunkirjoituksessa on eri asia kuin varsinainen ositus.

Jos leskellä oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, hänellä saattaa olla oikeus saada oman omaisuutensa lisäksi tasinkoa kuolinpesästä, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin kuolleen.

Mahdollinen oikeus tasinkoon ja tasingon laskennallinen suuruus vaikuttavat perittävän (vainajan) omaisuuden suuruuteen. Tämän takia myös lesken varat luetteloidaan perunkirjoituksessa. Tiedoilla on merkitystä paitsi osituksessa ja perinnönjaossa, myös myöhemmin lesken jälkeen perunkirjoitusta tehtäessä.

Tasinko toteutetaan vasta varsinaisessa osituksessa, mutta perintöveron laskemista varten osituslaskelma vainajan kuolinhetkeltä on esitettävä perukirjassa.

Jo tässä laskennallisessa osituksessa tulee huomioitavaksi omaisuuden jakaantuminen kahteen ryhmään, avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja avio-oikeuden ulkopuoliseen omaisuuteen. Jopa yksittäinen omaisuusesine (tyypillisesti testamentilla saatu kiinteistö) voi olla avio-oikeuden ulkopuolista, vaikka leskellä olisikin muuten avio-oikeus kuolleen puolisonsa omaisuuteen, ja tämän on ilmettävä perukirjasta.

Lesken kuoleman jälkeen usein on sekä avio-oikeuden alaista että avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, vaikka puolisoilla ei avioehtoa olisikaan ollut. Puolison kuoleman jälkeen perinnöksi saatu tai ansiotuloina (tai niihin rinnastettavasti) saatu omaisuus on nimittäin avio-oikeuden ulkopuolista.

Osituslaskelman oikein tekeminen vaatii osaamista.

Pääsääntöisesti tasinkoa suoritetaan (osituksessa) sen verran, että sekä kuolinpesään että leskelle kuuluu yhtä paljon (avio-oikeuden alaista) omaisuutta. Lesken ei kuitenkaan tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesään, ellei hän halua. Myös tämä on ilmoitettava perukirjassa tähän oikeuteen vedotessa.

Lesken osalta perukirjassa on myös ilmoitettava, käyttääkö leski oikeuttaan puolisoiden yhteisen kodin hallintaan (tai muun omaisuuden, esim. hallintaoikeustestamentin perusteella), sillä tämä vaikuttaa verotettavan omaisuuden määrän laskemiseen ja siten määrättävään perintöveroon.

Hyvin tavallisesti varsinainen ositus tehdään vastaa perunkirjoituksen jälkeen, usein perinnönjaon yhteydessä. Periaatteessa ei ole estettä tehdä ositusta erikseen jo ennen perinnönjakoa.

Varsinaista ositusta voidaan lykätä, ellei leski tai kukaan muukaan kuolinpesän osakkaista vaadi ositusta tehtäväksi, mutta lähtökohtaisesti se on tehtävä ennen perinnönjakoa tai sen yhteydessä, jotta on selvää mikä kuuluu leskelle ja mitä omaisuutta voidaan perittävän omaisuutena jakaa.

Perukirja asiakirjana

Perukirjan kopio toimitetaan vainajan kotipaikan mukaiseen verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinnolle ei pidä toimittaa alkuperäistä testamenttia tai avioehtoa, niillä on merkitystä perillisille myöhemmin.

Perunkirjoituksessa laadittava perukirja ei välttämättä ole sellaisenaan perinnönjaossa omaisuuden arvon lähtökohtana. Vaikka perunkirjoituksessa omaisuus arvioidaankin lähtökohtaisesti käyvän arvon mukaan (Perintö- ja lahjaverolaki 9 §), erityisesti kiinteistöjen ja toisinaan myös asuntojen kohdalla arvostus perunkirjoituksessa on usein ongelmallinen, kuten myös yritysomaisuuden kohdalla.

Verohallinto on ryhtynyt kiinnittämään huomioita näiden omaisuuserien arvostukseen, ja usein korjaa niitä perintöveropäätöksessä vastaamaan verottajan näkemystä näiden omaisuuserien käyvästä arvosta vainajan kuolinhetkellä. Perinnönjaossa lähtökohtana on omaisuuden käypä (todellinen) arvo jakohetkellä.

Perukirjan osakasluettelon vahvistamista voidaan hakea Digi- ja väestötietovirastosta. Tästä on se etu, että myöhemmin voidaan vahvistetulla osakasluettelolla osoittaa, keiden hyväksyntää erilaisille toimille tarvitaan - ilman että tarvitaan vielä perukirjan ja siihen liitetyn sukuselvityksen (tai virkatodistusten) aikaa vievää selvittelyä. Vahvistetusta osakasluettelosta on hyötyä erityisesti osakasmäärältään laajassa pesässä esim. pankkiasioinnissa sekä tilanteessa, jossa pesässä on yksi tai useampi kiinteistö, samoin kuin silloin kun tarkoitus on jäädä elämään jakamattomassa kuolinpesässä.

Perukirjaa tarvitaan perinnönjakokirjan lisäksi, kun perillinen haluaa siirtää perimäänsä omaisuutta nimiinsä erilaisissa rekistereissä.

Perunkirjoitus ja verosuunnittelu

Vaikka perintöverosuunnittelun pääväline on testamentti, joitakin mahdollisuuksia on myös perillisillä perunkirjoitusvaiheessa.

Näistä mahdollisuuksista neuvomme asiakkaitamme perunkirjoituksen yhteydessä.

Perunkirjoituksen valituskelvottomuus

Perunkirjoitus ei ole toimitus, josta voi valittaa. Näin on, vaikka eräisiin perunkirjoituksessa tehtäviin valintoihin liittyy oikeusvaikutuksia.

Perunkirjoituksessa läsnä oleva voi esittää perunkirjaan merkittäväksi kannanottoja, joilla voi olla vaikutusta perintöveroon, mutta myös muutenkin. Näistä käytännössä tärkeimmät koskevat lesken oikeuksia.

Ellei kuolinpesän osakkaan oikeana pitämiä seikkoja oteta perukirjaan, tämä voi aina tehdä niistä vapaamuotoisen ilmoituksen verohallinnolle, joka arvioi niiden merkityksen.

Yleensä perunkirjoitusta pidetään lähtökohtana kun perintöä myöhemmin jaetaan.

Perukirjaan otetaan usein allekirjoitukset läsnä olevilta kuolinpesän osakkailta. Tällöin nämä vahvistavat allekirjoituksillaan perunkirjoituksen kulun ja sen sisällön oikeaksi. Allekirjoituksella voi olla merkitystä myös testamentin tiedoksi saamisen osoittamisessa.

Jakamaton omistusoikeus

Perillisten omistusoikeuden luonne tuottaa usein hämmennystä. Perilliset ovat kyllä saaneet kuolinhetkellä omistusoikeuden kuolleen omaisuuteen, mutta vain yhdessä. Omistus on tässä vaiheessa oikeudellisesti jakamatonta. Kukaan heistä ei omista vielä jotakin tiettyä omaisuusesinettä tai vaikkapa kiinteistöä, eikä tuo omistus ole määräosiin jaettavissa.

Jos leskellä ja kuolleella ei ollut molemminpuolisesti toisen avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa, lesken omaisuus kuuluu myös pesään samalla tavalla ositukseen saakka. Hyvin usein ositus tehdään vasta perinnönjaon yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös erillisenä toimituksena esimerkiksi lesken pyynnöstä.

Omistuksen luonne muuttuu lesken osalta osituksessa ja perillisten osalta perinnönjaossa määräosaiseksi, ja vasta sen jälkeen voidaan sanoa kuka tarkkaan ottaen minkäkin esineen tai kiinteistön omistaa.

Tämän takia ennen perinnönjakoa kaikkiin päätöksiin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus, perintöosuuden koosta riippumatta. Pesänselvityksestä, perinnönjaosta ja osituksesta on tällä sivustolla omat tekstinsä.

Perillisten vastuu vainajan veloista

Vainajan velat katetaan kuolinpesän varoista. Vainajalta on voinut kuitenkin jäädä enemmän velkaa kuin varoja. Miten silloin toimitaan?

Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, ellei hän itselleen aiheuta velkavastuuta (Perintökaari 21 luku).

Perunkirjoitus on tällaisessa tilanteessa toimitettava, ja oikein. Kuolinpesän osakkaalle syntyy henkilökohtainen velkavastuu, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen ajoissa, jättää ilmoittamatta perunkirjoituksessa vaikuttavan seikan tai antaa tarkoituksellisesti sisällöltään väärän ilmoituksen. Vastuu em. tapauksissa rajoittuu kuitenkin aiheutettuun vahinkoon.

Kuolinpesää ei saa perunkirjoituksen jälkeenkään jakaa ennen kuin vainajan ja kuolinpesän velat on maksettu. Jos pesä jaetaan ennen velkojen maksua, jaossa omaisuutta saaneella on velvollisuus palauttaa jaossa saamaansa omaisuutta velkojen maksamiseksi.

Periaatteessa velkojille maksetaan heidän ulosotto-oikeudellisen etusijajärjestyksensä mukaisesti. Käytännön tilanteessa velat ovat yleensä samanarvoisessa asemassa, mutta tämä pitää selvittää.

Kun velkaa ei voida maksaa täysimääräisenä, kullekin velkojalle toimitetaan kopio perunkirjasta selvityksineen, ja velkoja joutuu ottamaan maksamatta jäävän velan osan tappiokseen.

Jos velkojalla on pantti tai takaus antamastaan velasta, velkoja voi vaatia pantin myymistä (tai muuta realisointia panttaussopimuksen ehtojen mukaan) tai suoritusta takaajalta.

Teoreettisesti velkojalla on mahdollisuus hakea kuolinpesää konkurssiin, mutta oikein hoidetun varattoman pesän kohdalla tämä on harvinaista. Konkurssi tai ulosotto vainajan velasta on velkojan kannalta järkevää vain silloin, kun tällä on mahdollisuus saada vainajan ennen kuolemaansa tekemiä ja velkojan asemaa heikentäneitä toimia perääntymään.

Miten perunkirjoitus Andomsin kanssa tapahtuu

Teemme kaikkien asiakkaittemme kanssa aivan aluksi toimeksiantosopimuksen. Yleensä tapaamme kuolinpesän asioita hoitavan henkilön, mutta toimeksiantosopimus voidaan tehdä myös etäsopimuksena.

Etäsopimusta käytettäessä sopimus toimitetaan sinulle tarkastettavaksi turvapostitse eli käyttäen tiedostonjakojärjestelmäämme, tehdään haluamasi korjaukset sopimukseen ja sitten allekirjoitetaan sähköisesti pankkitunnuksia käyttäen erillisessä allekirjoituspalvelussa.

Toimeksiantosopimuksessa sovimme, miten perunkirjoitus tehdään.

Toimeksiantosopimuksen solmimisen jälkeen käymme kanssasi lävitse, mitä aineistoa ja tietoja sinun tilanteessasi täytyy perunkirjoitusta varten kerätä. Saat meiltä luettelon kerättävistä tiedoista, ja ohjeet tietojen hankkimiseksi.

Voit kerätä tiedot itse, tai antaa meille valtuudet kerätä tiedot puolestasi. Tai sitten keräät osan ja pyydät meitä keräämään loput.

Keräämäsi aineiston voit joko lähettää meille postitse, tai siirtää sen helposti omalta tietokoneeltasi Suomessa sijaitsevaan tiedostopalveluumme.

Varsinaisen perukirjan laatimisen ja perunkirjoituksen kohdalla on kaksi vaihtoehtoa:

  1. Teemme aineiston pohjalta perukirjaluonnoksen, jonka toimitamme sinulle sähköisesti. Luonnos tarkastetaan yhdessä ja tehdään tarvittavat korjaukset. Sinä hoidat asiat tästä eteenpäin.
  2. Teemme perukirjaluonnoksen kuten edellä, lähetämme kutsut perunkirjoitukseen, hoidamme perunkirjoituksen järjestämisen, toimimme uskottuina miehinä itse perunkirjoitustilaisuudessa ja toimitamme perukirjan verohallinnolle. Jos haluat, voimme hakea Digi- ja väestötietovirastosta (eli vanhasta maistraatista) perukirjan osakasluettelon vahvistamista ja hakea kuolinpesälle lainhuutoa kiinteistöön. Voimme toimittaa perukirjan myös muille tahoille pyydettäessä.

Muualla kuin Uudellamaalla emme hoida itse perunkirjoitustilaisuuksia kuin erikseen pyydettäessä, mutta perukirjaluonnoksen laatiminen kyllä onnistuu.

Laissa ei ole estettä sille, että perunkirjoitus pidettäisiin osittain sähköisesti. Perintökaari kuitenkin edellyttää perunkirjoitustilaisuuden pitämistä, kuolinpesän osakkaiden kutsumista perunkirjoitukseen ja pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten perunkirjoitustilaisuudessa tekemiä allekirjoituksia perukirjaan.

Siten perunkirjoitustilaisuus voidaan pitää videokokouksena, kunhan perukirjan allekirjoittajat ovat samassa paikassa.

Kaikki tarvittavat välineet ovat käytettävissämme, ja sinä puolestasi tarvitset vain tietokoneen ja puhelimen.

Anna perunkirjoitus asiantuntijan tehtäväksi

Vaikka perunkirjoitus on periaatteessa kenen tahansa tehtävissä, jo tavallisen omaisuuden kohdalla on järkevää antaa se osaavan lakimiehen tehtäväksi.

Virheet perunkirjoituksessa voivat tulla kalliiksi perillisille muutenkin kuin verotuksessa. Virheet voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin, kun perittyä omaisuutta yritetään rekisteröidä perillisten nimiin. Ongelmia saattaa tulla erityisesti kiinteistöjen kohdalla.

Ota yhteyttä.

Olemme tehneet suuren määrän perunkirjoituksia. Käytännössä perunkirjoitus tehdään kahdella tai useammalla tapaamisella, joista aiemmat ovat valmistelua ja viimeinen on varsinainen perunkirjoitus, johon kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat. Usein varsinainen toimitus pidetään perittävän kotona asiakkaan toivomuksesta, vaikka se voidaan hoitaa yhtä hyvin myös neuvottelutiloissamme.

Perunkirjoituksen hinta

Katso perunkirjoituksen hinta sivultamme perunkirjoituksen hinta.

Voimme hoitaa perunkirjoituksen ns. avaimet käteen -periaatteella, jos asiakas niin haluaa.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.