Perunkirjoitus saattaa vaikuttaa helpolta, mutta kokematon tekee siinä helposti kalliita virheitä. Andoms Lakiasiat tekee jatkuvasti perunkirjoituksia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella sekä muualla Uudellamaalla. Jos tilanne sallii, tulemme kauemmaksikin. Kokemuksemme perunkirjoituksista on mittava. Jos tarvitset apua, ota yhteyttä.

Perunkirjoitus on ensimmäinen osa niistä toimenpiteistä, jotka on suoritettava ennen kuin kuolleen henkilön omaisuus on varsinaisesti perillisten omaisuutta (ja lesken oma omaisuus on hänen päätösvallassaan). Muut toimenpiteet ovat pesänselvitys, ositus ja perinnönjako. Osituksen tarve ja luonne vaihtelevat tilanteen mukaan.

Perunkirjoituksen luonne

Perunkirjoituksella on kolme merkitystä:

  • Kuolinpesän osakkaiden luettelointi
  • Kuolinpesän (ja lesken) omaisuuden luettelointi
  • Kuolinpesän (ja lesken) omaisuuden arvon arviointi

Käytännössä perunkirjoitus on perintöveron määräämistä varten tehtävä veroilmoitus. Perukirjasta on säännöksiä perintökaaressa, mutta myös verohallinto on antanut aika seikkaperäiset ohjeet.

Ohjeet perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista ja laadittavan perukirjan sisällöstä ovat verohallinnon verkkosivuilla, tosin verohallinnon ohjeista puuttuu monta pesän osakkaiden kannalta muuten kuin verotuksellisesti tärkeää seikkaa.

Aikaa perunkirjoituksen pitämiseen on vain kolme kuukautta kuolinpäivästä, mikä ei välttämättä ole pitkä aika kaikkien tarvittavien asiakirjojen hankkimiseen.

Joskus perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia velkoja tai aiemmin tuntematonta omaisuutta, joka kuului kuolleelle. Tällöin on suoritettava ns. täydennysperunkirjoitus. Täydennysperukirjaan otetaan mukaan uusi tieto, mutta ei enää luetteloida jo ilmoitettuja varoja ja velkoja.

Kutsu perunkirjoitukseen

Vastuu perunkirjoituksen järjestämisestä on sillä, joka hoitaa kuolinpesän omaisuutta. Tällä henkilöllä on myös ilmoitusvelvollisuus omaisuudesta. Uskotut miehet (nimitys on vanhentunut, mutta se on perintökaaren ilmaisu) puolestaan arvioivat omaisuuden arvon kuolinhetkellä ja laativat perukirjan.

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolleen perilliset sekä leski ja yleistestamentin saajat. Yleistestamentti on testamentti, jossa ei ole määrätty saajalleen tiettyä esinettä (joka voi olla kiinteistökin) tai tarkkaa rahamäärää, vaan jakoperuste on jokin muu.

Jos ensiksi kuolleen puolisolla ei ollut rintaperillisiä ja toinen puolisoista peri tämän, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten lapset on kutsuttava perunkirjoitukseen toissijaisina perillisinä (Perintökaari 20 luku 2 §).

Kutsu on toimitettava todisteellisesti - siten että kutsun toimittaminen vastaanottajalle pystytään tarvittaessa osoittamaan.

Kutsu ei ole välttämätön, jos perunkirjoitustilaisuuteen saadaan muuten paikalle kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset. Perillisen ei ole pakko olla perunkirjoituksessa paikalla, ellei hän ole pesää hoitava osakas tai muuten ilmoitusvelvollinen. Perunkirjoitukseen voi halutessaan tuoda avustajan.

Perunkirjoituksen pitämiseen liittyy eräitä oikeusvaikutuksia, ja sen takia on yleensä perillisten yhteisen edun mukaista, että kutsua koskevia perintökaaren määräyksiä noudatetaan. Tällä on erityisesti merkitystä silloin, kun kuolinpesä on ylivelkainen tai joku perillisistä taikka muista kuolinpesän osakkaista on puolestaan maksukyvytön tai ylivelkainen.

Leski perunkirjoituksessa

Jos kuollut oli kuollessaan avioliitossa, lesken omaisuus ositetaan (tai molempien puolisoiden avio-oikeuden poissulkevan avioehdon tapauksessa erotetaan) erilleen perittävän omaisuudesta. Hyvin tavallisesti tämä ositus tehdään vastaa perunkirjoituksen jälkeen, tyypillisesti perinnönjaon yhteydessä. Periaatteessa ei ole estettä tehdä ositusta erikseen jo ennen perinnönjakoa. Ositusta voidaan lykätä, ellei leski tai kukaan muukaan kuolinpesän osakkaista vaadi ositusta tehtäväksi, mutta lähtökohtaisesti se on tehtävä ennen perinnönjakoa tai sen yhteydessä, jotta on selvää mikä kuuluu leskelle ja mitä omaisuutta voidaan perittävän omaisuutena jakaa.

Jos leskellä oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, hänellä saattaa olla oikeus saada oman omaisuutensa lisäksi tasinkoa kuolinpesästä, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin kuolleen.

Mahdollinen oikeus tasinkoon ja tasingon laskennallinen suuruus vaikuttavat perittävän (vainajan) omaisuuden suuruuteen. Tämän takia myös lesken varat luetteloidaan perunkirjoituksessa. Tiedoilla on merkitystä paitsi osituksessa ja perinnönjaossa, myös myöhemmin lesken jälkeen perunkirjoitusta tehtäessä.

Tasinko toteutetaan vasta osituksessa, mutta perintöveron laskemista varten osituslaskelma vainajan kuolinhetkeltä on esitettävä perukirjassa.

Jo tässä laskennallisessa osituksessa tulee huomioitavaksi omaisuuden jakaantuminen kahteen ryhmään, avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja avio-oikeuden ulkopuoliseen omaisuuteen. Jopa yksittäinen omaisuusesine (tyypillisesti testamentilla saatu kiinteistö) voi olla avio-oikeuden ulkopuolista, vaikka leskellä olisikin muuten avio-oikeus kuolleen puolisonsa omaisuuteen, ja tämän on ilmettävä perukirjasta.

Lesken kuoleman jälkeen usein on sekä avio-oikeuden alaista että avio-oikeuden ulkopuolistan omaisuutta, vaikka puolisoilla ei avioehtoa olisikaan ollut. Puolison kuoleman jälkeen perinnöksi saatu tai ansiotuloina (tai niihin rinnastettavasti) saatu omaisuus on nimittäin avio-oikeuden ulkopuolista.

Osituslaskelman oikein tekeminen vaatii osaamista.

Pääsääntöisesti tasinkoa suoritetaan (osituksessa) sen verran, että sekä kuolinpesään että leskelle kuuluu yhtä paljon (avio-oikeuden alaista) omaisuutta. Lesken ei kuitenkaan tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesään, ellei hän halua. Myös tämä on ilmoitettava perukirjassa tähän oikeuteen vedotessa.

Lesken osalta perukirjassa on myös ilmoitettava, käyttääkö leski oikeuttaan puolisoiden yhteisen kodin hallintaan (tai muun omaisuuden, esim. hallintaoikeustestamentin perusteella), sillä tämä vaikuttaa verotettavan omaisuuden määrän laskemiseen ja siten määrättävään perintöveroon.

Perukirja asiakirjana

Perukirjan kopio toimitetaan vainajan kotipaikan mukaiseen verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinnolle ei pidä toimittaa alkuperäistä testamenttia tai avioehtoa, niillä on merkitystä perillisille myöhemmin.

Perunkirjoituksessa laadittava perukirja ei välttämättä ole sellaisenaan perinnönjaossa omaisuuden arvon lähtökohtana. Vaikka perunkirjoituksessa omaisuus arvioidaankin lähtökohtaisesti käyvän arvon mukaan (Perintö- ja lahjaverolaki 9 §), erityisesti kiinteistöjen ja toisinaan myös asuntojen kohdalla arvostus perunkirjoituksessa on usein ongelmallinen, kuten myös yritysomaisuuden kohdalla. Verohallinto on ryhtynyt kiinnittämään huomioita näiden omaisuuerien arvostukseen, ja usein korjaa niitä perintöveropäätöksessä vastaamaan verottajan näkemystä näiden omaisuuserien käyvästä arvosta. Perinnönjaossa lähtökohtana on omaisuuden käypä (todellinen) arvo jakohetkellä.

Perukirjan osakasluettelo voidaan vahvistuttaa maistraatissa. Tästä on se etu, että myöhemmin voidaan vahvistetulla osakasluettelolla osoittaa keiden hyväksyntää erilaisille toimille tarvitaan ilman että tarvitaan aina perukirjan ja siihen liitetyn sukuselvityksen (tai virkatodistusten) selvittelyä. Vahvistetusta osakasluettelosta on hyötyä erityisesti osakasmäärältään laajassa pesässä esim. pankkiasioinnissa sekä tilanteessa, jossa pesässä on yksi tai useampi kiinteistö, samoin kuin silloin kun tarkoitus on jäädä elämään jakamattomassa kuolinpesässä.

Perunkirjoitus ja verosuunnittelu

Oikein laaditulla perukirjalla voi säästää selvästi veroissa. Neuvomme asiakkaitamme perunkirjoituksen yhteydessä.

Jakamaton omistusoikeus

Perillisten omistusoikeuden luonne tuottaa usein hämmennystä. Perilliset ovat kyllä saaneet kuolinhetkellä omistusoikeuden kuolleen omaisuuteen, mutta vain yhdessä. Omistus on tässä vaiheessa oikeudellisesti jakamatonta. Kukaan heistä ei omista vielä jotakin tiettyä omaisuusesinettä tai vaikkapa kiinteistöä, eikä tuo omistus ole määräosiin jaettavissa.

Jos leskellä ja kuolleella ei ollut molemminpuolisesti toisen avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa, lesken omaisuus kuuluu myös pesään samalla tavalla ositukseen saakka. Hyvin usein ositus tehdään vasta perinnönjaon yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös erillisenä toimituksena esimerkiksi lesken pyynnöstä.

Omistuksen luonne muuttuu lesken osalta osituksessa ja perillisten osalta perinnönjaossa määräosaiseksi, ja vasta sen jälkeen voidaan sanoa kuka tarkkaan ottaen minkäkin esineen tai kiinteistön omistaa.

Tämän takia ennen perinnönjakoa kaikkiin päätöksiin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus, perintöosuuden koosta riippumatta. Pesänselvityksestä, perinnönjaosta ja osituksesta on tällä sivustolla omat tekstinsä.

Anna perunkirjoitus asiantuntijan tehtäväksi

Vaikka perunkirjoitus on periaatteessa kenen tahansa tehtävissä, jo tavallisen omaisuuden kohdalla on järkevää antaa se osaavan lakimiehen tehtäväksi. Virheet perunkirjoituksessa voivat paitsi tulla kalliiksi perillisille aiheuttaa ongelmia myöhemmin, kun perittyä omaisuutta yritetään rekisteröidä perillisten nimiin. Ongelmia saattaa tulla erityisesti kiinteistöjen kohdalla.

Olemme tehneet suuren määrän perunkirjoituksia. Käytännössä perunkirjoitus tehdään kahdella tai useammalla tapaamisella, joista aiemmat ovat valmistelua ja viimeinen on varsinainen perunkirjoitus. Usein varsinainen toimitus pidetään perittävän kotona, vaikka se voidaan tehdä myös neuvottelutiloissamme.

Perunkirjoituksen hinta

Emme käytä kiinteää hintaa perunkirjoituksissa, sillä eri tapaukset poikkeavat niin paljon toisistaan. Noudatamme ajankäyttöön perustuvaa veloitusta. Perunkirjoitukseen kuluva aika taas riippuu kuolinpesän tilanteen monimutkaisuudesta ja asiakirjojen paljoudesta. Yksinkertaisessa tilanteessa, jossa asiakirjoja on vähän ja ne on pesän ilmoittajan toimesta kerätty jo valmiiksi, aikaa kuluu tapaamisten lisäksi noin kolme tuntia, ja mitä enemmän työtä asiassa on, sitä enemmän se vie aikaa. Hinnasto yksityisille.

Jos toivot Andomsin hoitavan perunkirjoituksen, ota yhteyttä.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita koko Etelä-Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa. Asiakkaita on Uudellamaalla mm. seuraavissa kunnissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Siuntio, Nurmijärvi, Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Porvoo.

Päivitetty: