Lesken oikeudet tarkoittaa useaa asiaa. Lesken oikeus voi tarkoittaa lesken oikeutta perintöön, lesken oikeutta pitää kuolinpesä hallussaan, lesken oikeutta osallistua kuolinpesän päätöksiin (hallintoon) sekä oikeutta asuntoon.

Perintökaaren pääsäännön mukaan kuolleen lapset (eli rintaperilliset) perivät kuolleen omaisuuden. Perintökaaressa on määräyksiä myös niiden tilanteiden varalle, joissa lapsia ei ole, tai kun lapset ovat kuolleet ennen perittävää.

Leski perii puolisonsa vasta, jos rintaperillisten ryhmään kuuluvia perillisiä ei ole (eikä mahdollinen testamentti muuta määrää). Eri asia on, että leskellä saattaa olla avio-oikeutensa nojalla oikeus saada osituksen yhteydessä tasinkoa kuolleen omaisuudesta.

Leski on kuolinpesän osakas ositukseen saakka, ja jos hän perii pesästä jotakin, perinnönjakoon saakka. Kuolinpesän osakkaana hänellä samanlainen oikeus osallistua kuolinpesän päätöksiin kuin muilla osakkailla. Ei suurempi, mutta ei vähäisempi. Kuolinpesässä päätökset on tehtävä yksimielisesti.

Lesken testamenttilla saamasta käyttöoikeudesta kerrotaan enemmän testamenttia käsittelevässä artikkelissa.

Oman omaisuutensa leski luonnollisesti omistaa edelleen, vaikka ennen lesken ja kuolleen omaisuuden ositusta myös lesken omaisuus kuuluu kuolinpesään.

Lesken oikeus päättää edes omasta omaisuudestaan on rajoitettua ennen ositusta lesken ja kuolinpesän välillä. Ennen ositusta leski ei voi päättää omaisuutensa myymisestä tai lahjoittamisesta ilman kuolinpesän osakkaiden suostumusta. Syynä on se, että ennen ositusta ei ole selvää miten avio-oikeus kohdistuu mihinkin omaisuuteen ja miten mahdollinen tasinko suoritetaan - tämä selviää vasta osituksessa.

Leskellä on oikeus vaatia ositusta milloin tahansa. Jos muut kuolinpesän osakkaat eivät suostu ositukseen (eli käytännössä allekirjoittamaan ositussopimusta), leskellä on oikeus vaatia pesänjakajaa suorittamaan ositus. Sama koskee muita kuolinpesän osakkaita.

Yleistä on, että ositus tehdään vasta perinnönjaossa.

Lesken hallintaoikeus pesään

Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallussaan, kunnes joku kuolinpesän (muista) osakkaista esittää jakovaatimuksen.

Tähän lesken hallintaoikeuteen kuuluu oikeus käyttää omaisuutta ja saada sen tuotto. Vastaavasti leskellä on velvollisuus säilyttää pesän omaisuus.

Leskellä ei ole oikeutta myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa kuolinpesän omaisuutta eikä antaa sitä pantiksi. Tuotto on käytettävä kuolinpesän omaisuuden (arvon) säilyttämiseen.

Hallintaoikeus ei tarkoita oikeutta käyttää pesän rahavaroja lesken omaan elatukseen tai muuten lesken itsensä hyväksi, vaan rahavarat on sijoitettava tuottavasti mutta riskittömästi kuolinpesän nimiin.

Rahavaroja ei saa sekoittaa (niin kuin ei muutakaan pesän omaisuutta) lesken omin varoihin, eli rahavaroja ei saa siirtää lesken pankkitilille. Ne eivät ole lesken varoja, vain (väliaikaisesti) hänen hallinnassaan. Leskellä on kuitenkin oikeus varojen tuottoon, rahavarojen osalta korkoon.

Lesken hallintaoikeus kuolinpesään ei riipu avio-oikeudesta, ts. edes täysin avio-oikeuden poissulkeva avioehto ei poista leskeltä tätä oikeutta.

Leskellä ei ole oikeutta pitää pesää hallinnassaan, jos perittävän kuollessa puolisoilla oli tuomioistuimessa vireillä kanne avio- tai asumuserosta.

Lesken oikeus asuntoon

Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jollei muuta kodiksi sopivaa asuntoa sisälly kuolinpesään tai eloonjääneen puolison varallisuuteen siitä riippumatta, kenelle perillisistä omaisuus perinnönjaossa siirtyy. Lesken asema on vahva myös testamentinsaajaa kohtaan, mutta ei pesän velkojia kohtaan. Perillisen tai testamentinsaajan vaatimus perinnönjaosta ei poista lesken oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämäänsä asuntoon. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Asunto ja asuntoirtaimisto ei ole välttämättä lesken omaisuutta, mutta hän saa niihin käyttöoikeuden.

Oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ei ole, jos perittävän kuollessa puolisoilla oli tuomioistuimessa vireillä kanne avio- tai asumuserosta.

Vaikka leskellä onkin oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ongelmia voi ilmetä siinä vaiheessa, kun leski haluaa muuttaa toiseen asuntoon. Uusi asunto ei enää ole puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto, jota perintökaari tarkoittaa. Perintökaaren mukainen oikeus ei sisällä oikeutta asunnon myymiseen (ja uuden asunnon hankintaan), vaan yhteisenä kotina käytetyn asunnon luovutukseen tarvitaan perillisten suostumus. Jos halutaan välttyä mahdollisilta riidoilta tässä vaiheessa, käytännössä ainoa tapa varmistaa lesken asuminen hänen itsensä haluamallaan tavalla on laatia etukäteen puolisoille (keskinäinen) testamentti, joka huomioi tilanteen. Lisäksi saatetaan tarvita joitakin ennen perittävän kuolemaa tehtäviä toimenpiteitä, tapauksesta riippuen.

Leski tarvitsee vainajan perillisten (määrämuotoisen) suostumuksen puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon myymiseen (ja muuhun luovutukseen) myös siinä tapauksessa, että omistaa sen täysin itse. Leski ei saa myöskään päättää vuokrasopimusta puolisoiden yhteisen kodin asuinhuoneistosta ilman perillisten kirjallista suostumusta. Sama koskee myös muuhun oikeuteen perustuvaa asunnon hallinnan luovutusta.

Velvollisuus hankkia perillisten suostumus päättyy vasta kun ositus (joka käytännössä tehdään usein vasta perinnönjaon yhteydessä) on tehty.

Kuolinpesän jakovaatimus ja ositus

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla, siis perillisellä tai testamentin saajalla, on itsenäinen oikeus vaatia kuolinpesän jakamista, ellei hän ole luopunut tästä oikeudestaan nimenomaisesti, kuten esimerkiksi sopimalla elämisestä jakamattomassa kuolinpesässä.

Leskellä on aina oikeus vaatia ositusta tai - täydellisesti avio-oikeuden poissulkevan avioehdon tapauksessa - oman omaisuutensa erottelua kuolinpesästä. Näin leski, joka ei ole perillisen asemassa, pääsee halutessaan irtautumaan kuolinpesästä jo ennen perinnönjakoa. Jos leski on perillinen tai koko omaisuutta tai siitä määräosaa koskevan testamentin mukainen testamentinsaaja, hänellä on oikeus vaatia myös perinnönjakoa, joskaan se ei aina ole tarpeen.

Ositus kuolinpesässä

Jos vainajalla ja hänen leskellään ei ollut kummankin avio-oikeuden täysin poissulkevaa avioehtoa, on ennen perinnönjakoa toimitettava ositus.

Osituksessa suoritetaan omaisuuden tasaus eloonjääneen puolison ja kuolinpesän välillä. Ensin erotetaan kummankin oma omaisuus, ja vähemmän omaisuutta omistaneelle suoritetaan tasinkoa niin, että varallisuudet ovat yhtä suuret, yhdellä poikkeuksella: Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, elossa oleva puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Jos puolisoilla oli avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu avioehdon mukaisesti.

Lesken tilitysvelvollisuus

Leski on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden hallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta (Avioliittolaki 86 §). Käytännössä lesken on säilytettävä tiliotteet ja laskut voidakseen täyttää tämä velvollisuutensa. Tilintekovelvollisuus koskee niin lesken omaa omaisuutta kuin vainajan omaisuutta.

--

Edellä on esitetty vain eräitä pääsääntöjä, joista on poikkeuksia. Pääsäännöt eivät sovellu kaikkiin tapauksiin, vaan eri tilanteet johtavat eri sääntöjen soveltamiseen. Jokainen tilanne on arvioitava yksilöllisesti tarkastellen kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

--

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.