Toissijaiset perilliset

Toissijaiset perilliset tulevat useinmiten huomioitavaksi tilanteessa, jossa naimisissa olevalla henkilöllä ei ole kuollessaan lapsia. Tällöin leski perii ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Lesken oikeus perintönä saatuun omaisuuteen ei kuitenkaan ole rajoittamatonta omistusoikeutta: leski ei voi määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Leskellä on kuitenkin valta ostaa ja myydä tätä omaisuutta: ns. oikeustoimet elossa olevien kesken ovat sallittuja myös tämän omaisuuden kohdalla.

Ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset ovat ns. toissijaisia perillisiä (Perintökaari 3 luku 1 §). Toissijaisen perillisen asemaan on myös voitu asettaa joku ensiksi kuolleen puolison tekemällä testamentilla. Toissijaiset perilliset perivät lesken kuoltua lähtökohtaisesti sen omaisuuden, jonka leski peri ensiksi kuolleelta puolisoltaan, toisin sanoen ensiksi kuolleen puolison omaisuus palaa takaisin hänen sukuunsa. Näin tapahtuu, vaikka leskellä olisi omia lapsia.

Toissijaiset perilliset ovat lesken kuolinpesän osakkaita, ja heidät on kutsuttava lesken jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen. Heidät on kutsuttava myös ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen, vaikka he eivät vielä tässä vaiheessa saakaan perintöä. Syynä on se, että tällä perukirjalla on usein ratkaiseva merkitys sen määrittämisessä, mihin omaisuuteen toissijaisten perillisten oikeus myöhemmin lesken kuoltua kohdistuu.

Lesken onnistuttua vaurastuttamaan omaisuuttaan siitä, mikä sen arvo oli ensiksi kuolleen puolison pois mennessä, herää kysymys, kenelle vaurastuminen kuuluu. Perintökaaren lähtökohta on omaisuuden tasajako ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken. Lesken omistusaikana tapahtunut vaurastuminen voidaan lukea lesken perillisten hyväksi kahdessa tilanteessa:
1) eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vaurastumista vastaavan omaisuuden (muulta kuin ensiksi kuolleelta puolisolta); tai
2) vaurastuminen johtuu lesken ansiotoiminnasta puolisonsa kuoleman jälkeen.

Jos taas omaisuus on vähentynyt, on lesken perillisten annettava pesästä ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta, jos omaisuuden vähentyminen johtuu lahjan antamisesta omaisuudesta tai lahjaa vastaavasta toimesta.
Jos
1) lahjan saaja tiesi (tai tämän olisi pitänyt tietää), että lahja loukkaa toissijaisten perillisten oikeutta, ts. on saatu perintönä puolisolta, ja
2) vastiketta ei voida suorittaa,
toissijaiset perilliset voivat vaatia lahjan peräyttämistä takaisin pesään.

Vastiketta ei tarvitse suorittaa muusta omaisuuden vähenemisestä, esim. epäonnistuneista sijoituksista tai omaisuuden käyttämisestä elämiseen tai toimeentuloon.

Toissijaisilla perillisillä on oikeus saada samaa omaisuutta, mikä siirtyi ensiksi kuolleelta leskelle, jos se vain on jäljellä. Heidän ei tarvitse tyytyä esim. rahaan kiinteistön sijasta.

Vastaavasti, mikäli leski on mennyt uudelleen naimisiin, ja tässä uudessa avioliitossa joudutaan ositukseen (joko puolison kuoleman tai avioeron takia), lesken omaisuuteen on tuossa osituksessa erotettava kuuluvaksi ensi sijassa aiemmassa avioliitossa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, että toissijaiset perilliset voivat saada lesken jälkeen sen, mitä heille sitten kuuluu.

Perittävä on voinut muuttaa toissijaisten perillisten asemaa testamentilla. Jos testamentilla on määrätty omaisuus lesken omistukseen (eikä testamentissa ole ollut rajoituksia omistusoikeuteen), lesken kuollessa sitä käsitellään kuten mitä tahansa lesken omaa omaisuutta. Tällöin toissijaisten perillisten oikeus on suljettu testamentilla pois, eikä heillä ole enää lesken jälkeen oikeutta ensiksi kuolleelta puolisolta näin perittyyn omaisuuteen.

Tilanteessa, jossa on toissijaisia perillisiä, on järkevää käyttää lakimiestä apuna.

--

Andoms Lakiasiat Oy toimii ensisijassa seuraavissa kunnissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi ja Siuntio. Toimialueemme on käytännössä Uusimaa, mutta asiakkaita on myös muualta Etelä-Suomesta.

Puhelin 040 586 7005

Neidonkalliontie 22, 02400 Kirkkonummi

Andomsin verkkosivut on tarkoitettu vain informaatioksi. Sivuilla esitettyyn ei pidä luottaa oikeudellisena tai liikkeenjohdollisena neuvona eikä sivuja pidä käyttää päätösten tai toimien perusteena. Neuvomme ja avustamme mielellämme ratkaisujen tekemisessä riittävän tietoaineiston pohjalta.© Andoms Lakiasiat Oy 2017