Testamentti Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja muualla Suomessa

Testamentti kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa. Testamenttia ei voi enää korjata kun sitä tarvitaan.

Halutessasi tulemme tekemään testamentin kotiisi, jos olet Kirkkonummella, Espoossa tai Helsingissä. Autamme testamentin teossa, olet missä tahansa Suomessa. Ota yhteyttä.

Testamentti - yksinkertainen vai toimiva?

Testamentti antaa mahdollisuuden päättää omaisuuden kohtalosta testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Testamentilla voi poiketa lain mukaisesta perintöjärjestyksestä tai määrätä lakia tarkemmin mitä omaisuudelle tapahtuu.

Testamentilla voi antaa paitsi omistusoikeuden omaisuuden saajalle, muulle henkilölle samanaikaisesti erilaisia oikeuksia omaisuuteen, esimerkiksi oikeuden omaisuuden hallintaan tai omaisuuden tuottoon. Myös muita mahdollisuuksia on.

Halutessaan testamentin tekijä voi myös määrätä kenelle omaisuus menee ensimmäisen saajan kuoltua.

Testamentin voi tehdä monella tavalla. Moni kopioi hyvältä näyttävän testamentin verkosta, mallin mukaan. Mutta toimiiko sellainen testamentti niin kuin haluat?

Oletko varma, ettet jätä perillisiäsi perintöveroansaan tai muuten aiheuta vaikeuksia tarkoittamattasi? Puutteellisilla tiedoilla tehty testamentti voi aiheuttaa testamentin saajalle ja perillisille isoja ongelmia.

Testamenttia ei voi enää korjata kun sitä tarvitaan. Siksi testamentti kannattaa tehdä niitä paljon tehneen asiantuntijan kanssa. Andoms Lakiasiat on sellainen.

Meillä voit halutessasi valita myös testamentin päivittämispalvelun, jolloin määräajoin otamme yhteyttä ja tarkistamme kanssasi, että testamentti saa yhä aikaan ne vaikutukset joita tavoittelet, ilman erityisiä ongelmia.

Milloin testamentti tarvitaan

Testamentti on laadittava aina kun halutaan poiketa lain määräämästä perimysjärjestyksestä. Testamentti on myös keskeinen perintöverosuunnittelun väline.

Testamentilla voi sulkea pois perillisen puolison avio-oikeuden (tai rajoittaa sitä) perittävän omaisuuden osalta, vaikka perillisellä ei avioehtoa olisikaan.

Jos haluat, että sinulta tuleva omaisuus ei lisää perillisesi avioerossa hänen puolisolleen (ehkä) maksettavaksi tulevaa tasinkoa, on tehtävä testamentti.

Avopuoliso ei peri. Jos elät avoliitossa, ja haluat että puolisosi saa jotain omaisuudestasi tai että hän saa jäädä asumaan jälkeesi yhteiseen asuntoonne, on tehtävä testamentti.

Jos elät uusioperheessä, lesken aseman turvaamiseksi on tehtävä testamentti. Avioliitosta jääneellä leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, mutta ei välttämättä oikeus myydä sitä ja ostaa uutta tilalle.

Jos halutaan, että leski voi päättää asumisestaan puolisonsa kuoltua itsenäisesti, testamentti on käytännössä tarpeen. Vaikka välit perillisiin ovat kunnossa, on järkevää järjestää jälkeen jäävien asioita parhain päin ennen kuin tästä elämästä lähtee.

Testamentti on määrämuotoinen oikeustoimi. Testamentti on tehtävä kirjallisesti, se on tekijänsä omakätisesti allekirjoitettava ja kahden esteettömän todistajan todistettava. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän on tiedettävä asiakirja testamentiksi.

Rajoituksia testamentin tekemiseen

Testamentin voi tehdä jokainen täysivaltainen henkilö, ja 15 vuotta täyttänyt hallitsemastaan omaisuudesta. Testamenttia ei voi tehdä muun kuin elävän tai perittävän kuolinhetkellä jo siitetyn ja myöhemmin elävänä syntyneen henkilön hyväksi.

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä ole este testamentin tekemiselle. Oikeuskäytännössä skitsofrenia tai Altzheimerin tauti (tai muu dementia) ovat aiheuttaneet rajoituksia: perittävän on testamenttia tehdessään ymmärrettävä mitä on tekemässä. Henkilö, jolla on harhoja, ei ole kykenevä tekemään pätevää testamenttia.

Rajoituksia testamentin sisältöön

Testamentilla ei voi aina määrätä koko omaisuudestaan. Perittävän lapsilla tai muilla rintaperillisillä (käytännössä lapsilla etenevässä polvessa) on oikeus vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet ns. perintöosasta.

Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, tämä ei saa osaansa automaattisesti. Lakiosaa on vaadittava määräajassa lakiosailmoituksella. Lakiosan vaatimisesta voi myös tehokkaasti luopua, tosin vasta perittävän kuoleman jälkeen.

Toinen tapaus, jossa testamentilla ei voi määrätä omaisuudestaan, on ensiksi kuolleelta puolisolta saatu omaisuus, jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ollut rintaperillisiä. Tällöin lesken ensiksi kuolleelta puolisolta lain nojalla perimä omaisuus, lähtökohtaisesti puolet myöhemmin kuolleen puolison omaisuudesta, katsotaan kuuluvaksi ensiksi kuolleen sukuun ja palautuu tänne. Tämä ns. toissijaisten perillisten joukko on kuitenkin siten rajoitettu, että perillisjoukkoon voivat kuulua vain ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli ja sisar ja veljen tai sisaren jälkeläinen. Jos testamentti koskee tätä toissijaisille perillisille tulevaa osuutta, se on tältä osin tehoton, jos testamenttia moititaan. Tarkkaan ottaen testamentin tehneellä ei ollut oikeutta määrätä tästä omaisuudesta kuolemansa jälkeen.

Kolmas tapaus on aviopuolisoiden yhteisestä kodista päättäminen. Kuolleen puolison perillisten kirjallinen suostumus on tarpeen yhteisen kodin luovuttamiseen (myymisen yhteydessä), tai luovutukselle on hankittava oikeuden lupa (joka myönnetään vain lain mukaisten edellytysten täyttyessä). Jollei halua jättää puolisoaan tämän ongelman eteen, asia voidaan järjestää testamentin teon yhteydessä.

Testamentissa voidaan määrätä, että saaja ei saa rajoittamatonta omistusoikeutta, vaan että saajan kuoltua testamentilla saatu omaisuus menee jollekin tietylle henkilölle. Tuolloin testamentinsaaja voi eläessään päättää omaisuudesta haluamallaan tavalla (vaikka myydä omaisuuden), mutta hän ei voi tehdä tehokkaasti sitä koskevaa testamenttia. Tämän lähemmäs sääntöperintöjärjestelmää ei Suomessa pääse.

Testamentin voi tehdä määräten joko tietystä yksilöidystä omaisuudesta, jolloin puhutaan erityisjälkisäädöksestä eli legaatista, tai yksilöimättömästi yleisjälkisäädöksenä määräosasta (esimerkiksi 1/4) tai koko omaisuudestaan.

Tavallisia virheitä itse laadituissa testamenteissa

Valitettavan usein näkee testamentteja, joissa on jäänyt huomioimatta perillisten ja testamentinsaajien tilanne, ja on keskitytty vain perittävään omaisuuteen ja siitä tulevien perintöverojen minimointiin.

Jollei perillisellä ole varaa maksaa perintöveroa, perittyä omaisuutta joudutaan (yleensä) myymään verojen kattamiseksi. Joskus juuri keskeinen testamentattu omaisuus on se ainoa, josta saadaan riittävästi varoja perintöveron kattamiseen.

Jollei perillisellä ole varoja perintöveron maksuun, syntyy helposti ongelmallinen tilanne. Näin käy hyvin tavallisen puolisoiden keskinäisen hallintaoikeustestamentin tapauksessa, kun koko omaisuuden hallintaoikeus on testamentattu eloon jääneelle puolisolla. Tällöin lapset perivät omaisuuden nimellisesti mutta tosiasiallisesti vain perintöverot - omistuksen saaja kun maksaa perintöveron mutta ei voi myydä omaisuutta ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta.

Vielä ikävämmäksi tilanne kehittyy ellei veroja voida maksaa ja lesken suostumusta omaisuuden myymiseen ei saada (tai edes voida saada, esimerkiksi lesken sairauden takia).

Perintöveron maksaminen olisi aina muistettava ottaa huomioon testamenttia laadittaessa.

Toinen virhe on olettaa, että se mitä on nyt pysyy muuttumattomana ja että testamentin voi rakentaa nykytilan varaan. Testamentinsaajan avio-onni voi vaihdella. Ei ehkä kannata olettaa, että testamentinsaaja ei eroa puolisostaan, vaikka tämä epätodennäköiseltä vaikuttaisikin. Erotilanteessa testamentin sanamuodosta riippuu, luetaanko testamentilla saatu omaisuus ositettavaan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen vai ei, ja otetaanko se huomioon tasinkoa laskettaessa vai ei. Tai että nimetyt testamentinsaajat säilyvät elossa - jos he kuolevat ennen testamentin tekijää, se kuka omaisuuden saa, riippuu siitä miten asia on testamentissa ilmaistu.

Heinäkuun alusta 2021 kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon maksuja koskeva muutos lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista poisti kertaluontoisia tuloja aiemmin koskeneen epäkohdan, joka saattoi johtaa maksujen jyrkkään kiristymiseen (esim. testamentilla saadun) omaisuuden myynnin takia.

Kaikki tämä pitää ajatella läpi ja luoda ratkaisu, joka vähentää ongelmia, ei luo niitä.

Jopa perintöveron maksamiseen voi löytyä ratkaisuja, tilanteesta riippuen, kunhan niitä pohditaan riittävästi etukäteen.

Keskinäinen testamentti

Usein niissä tapauksissa joissa aviopuolisot ovat solmineet avioehdon, tehdään myös keskinäinen testamentti. Usein keskinäinen testamentti tehdään käyttöoikeustestamentiksi (toiselta nimeltään hallintaoikeustestamentti) perintöverojen minimoimiseksi. Käyttöoikeustestamentilla ei voida sivuuttaa perillisen oikeutta lakiosaansa, mutta käyttöoikeuden antaminen toiselle rajoittaa omistusoikeuden saaneen oikeuksia.

Testamentti lesken asunnon takia

Lähtökohtaisesti perintökaaren järjestelmässä leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Tämä lesken suoja ei kuitenkaan sisällä oikeutta asunnon luovuttamiseen, eikä leskellä ole ilman perillisten suostumusta (tai oikeuden lupaa) oikeutta myydä asuntoa. Leskellä ei ole ennen osituksen suorittamista oikeutta myydä edes itse täysin omistamaansa vainajan ja lesken yhteistä kotia ilman perillisten suostumusta. Ositusta vainajan ja omien varojensa välillä leski voi vaatia tehtäväksi milloin tahansa, mutta suurimmassa osassa tapauksia ositus tehdään vasta perinnönjaon yhteydessä.

Jos halutaan välttyä mahdollisilta riidoilta tässä vaiheessa, käytännössä on syytä varmistaa lesken asuminen hänen haluamallaan tavalla ja laatia etukäteen puolisoille (keskinäinen) testamentti, joka huomioi myöhemmän asunnon myymisen tarpeen ja suojaa lesken oikeutta asuntoon vielä tämän jälkeenkin. Tämän lisäksi usein tarvitaan vielä muita toimenpiteitä, testamentin tekeminen ei välttämättä yksin riitä.

Tämän perintökaaren puutteen vuoksi suosittelemme kaikille aviopareille keskinäistä testamenttia varmistamaan, että asumisjärjestelyt pysyvät omassa päätäntävallassa, jos puolisoilla on lapsia. Erityisen tärkeää tämä on, jos jomman kumman puolison perilliset eivät ole puolisoiden yhteisiä.

Mutta kuten edellä todettu, muitakin järjestelyjä tarvitaan, ehkä myös testamentissa huomioitavia.

Legaatti

Jos testamentilla on määrätty luovutettavaksi legaatti, ts. jokin tietty esine (tai kiinteistö tms.) jollekin henkilölle, tämä erityisjälkisäädös täytetään jakamattomasta pesästä ennen muuta perinnönjakoa. Erityisen omaisuuden jakaminen kuuluu pesänselvitykseen. Joskus legaatti voi kuulua myös vainajan koti-irtaimistoon, jolloin lesken oikeus pitää koti-irtaimisto hallinnassaan voi estää legaatin täyttämisen. Lesken oikeus pitää pesä jakamattomana hallussaan ei estä muunlaisen erityisjälkisäädöksen täyttämistä.

Legaattia ei voida täyttää, jos se johtaisi rintaperillisen lakiosan loukkaamiseen. Lakiosa on esisijainen suhteessa testamenttiin.

Käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentti

Testamentilla voi myös luovuttaa omistusoikeutta rajoitetumpia oikeuksia omaisuuteensa. Yleensä tällöin on kysymys omaisuuden käyttöoikeudesta, jolle voi asetettaa omia rajoituksiaan testamentissa. Käyttöoikeutta voi testamentissa myös laajentaa, mutta jos käyttöoikeus sisältää oikeuden omaisuuden luovuttamiseen, on riski että se voidaan arvioida perintöverotuksessa oikeuden todellisen luonteen mukaan, kuten omistusoikeus.

Testamentilla on mahdollista antaa elinikäinen käyttöoikeus koko omaisuuteen tai johonkin osaan tai tiettyyn kiinteistöön tai esineeseen, ja silti määrätä kenelle omaisuus käyttöoikeuden haltijan kuoltua menee.

Mikään ei estä määräämästä käyttöoikeutta lyhyemmäksi aikaa kuin käyttöoikeuden saajan elinikä, ts. käyttöoikeuden voi testamentata esim. 10 vuodeksi. Käyttöoikeuden päättymisen ehtoja voi olla muitakin, kunhan ne ovat yksiselitteisiä. Usein elinikäinen käyttöoikeus ei ole edes järkevää omaisuuden hoidon kannalta.

Testamenttiin perustuva käyttöoikeus on henkilökohtainen. Itse oikeutta tai tällaiseen käyttöoikeuteen kuuluvaa omaisuutta ei saa luovuttaa toiselle ilman omistajan (perillisten) suostumusta. Tällaista omaisuutta ei käyttöoikeuden haltija voi pantata, eli sitä ei voi käyttää vakuutena käyttöoikeuden haltijan velasta ilman omistajan suostumusta.

Yleinen väärinkäsitys koskee rahavarojen käyttöoikeutta. Käyttöoikeustestamentin (tai hallintaoikeustestamentin) saaja ei ole varojen omistaja. Käyttöoikeuden saaneen on sijoitettava rahavarat omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti.

Käyttöoikeus ei sisällä oikeutta käyttää testamentilla haltuun saatuja rahavaroja. Ne ovat pääomaa, johon ei saa koskea. Sen sijaan käyttöoikeustestamentin saaja saa itselleen pääoman tuoton ja tuon tuoton hän saa kuluttaa halutessaan. Käyttöoikeuteen kuuluu oikeus hallita omaisuutta sekä saada sen tuotto.

Testamentinsaajan oikeutta tuottoon vastaa tämän velvollisuus kantaa omaisuudesta syntyvät kustannukset.

Käyttöoikeuden alaista omaisuutta ei saa sekoittaa testamentinsaajan muuhun omaisuuteen, ellei tämä seuraa välttämättä jonkin esineen luonteesta.

Käyttöoikeustestamentilla ei voi loukata perillisen lakiosaa - lakiosavaatimuksen esittänyt perillinen saa lakiosansa käyttöoikeustestamentista riippumatta.

Jos käyttöoikeuden saanut hoitaa omaisuutta huonosti tai muuten vaarantaa omistajan etua, oikeus voi antaa omaisuuden määräämänsä uskotun miehen hallintaan, tai määrätä käyttöoikeuden saaneen antamaan vakuuden omaisuudesta.

Jos käyttöoikeuden haltija aiheuttaa tahallansa tai huolimattomuudestaan vahinkoa omistajalle, hän on velvollinen korvaamaan tämän omistajalle.

Perintöoikeudessa tästä testamenttityypistä käytetään nimitystä käyttöoikeustestamentti, vero-oikeudessa (ja verohallinnossa) sama asia kulkee nimityksen hallintaoikeustestamentti alla.

Perillisen puolison avio-oikeuden poissulkeminen testamentilla

Testamenttia voi käyttää myös jäämistösuunnittelun välineenä. Testamentilla voi määrätä, että testamentin nojalla saatuun omaisuuteen ei saajan nykyisillä tai tulevilla aviopuolisoilla ole avio-oikeutta. Tätä käytetään usein silloin, kun perittävällä on omaisuutta, jota hän ei halua perillisten puolisoiden kontrollipiiriin. Joskus tätä käytetään myös pitämään tietty omaisuus suvussa. Tällaisen testamentin voi tehdä myös siten, että perittävä haluaa säilyttää lakimääräisen perimysjärjestyksen, mutta sulkea aviopuolisot pois ko. omaisuuden vaikutuspiiristä.

Testamentin verovaikutuksista

Testamentilla voi paitsi määrätä omaisuudesta, myös vaikuttaa huomattavasti perintöveron määrään ja sen suorittamisen ajankohtaan. Nykyään testamenttia käytetäänkin ehkä enemmän perintöveron minimoimiseen kuin varsinaiseen omaisuuden luovuttamiseen perimysjärjestyksestä poiketen.

Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu.

Hallintaoikeustestamentilla tavoitellaan usein veroetuja. Hallintaoikeudesta itsestään ei tule perintöveroa maksettavaksi kuin tapauksissa, joissa hallintaoikeuden sisältö rinnastuu omistusoikeuteen.

Tavallisin hallintaoikeustestamentti on keskinäinen testamentti. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin, jossa eloon jäänyt puoliso saa omaisuuden vain hallintaoikeudella (käyttöoikeustestamentti), puolison ei tarvitse maksaa perintöveroa tästä oikeudesta. Sen sijaan sellaisesta keskinäisestä testamentista, jossa puoliso saa omistusoikeuden toisen omaisuuteen, perintöveroa joutuu suorittamaan. Jos leski pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallintaoikeuden itsellään, perintöveron pohjaksi laskettavaa omaisuuden arvoa alennetaan hallintaoikeuden arvolla (laskukaava alla). Hallintaoikeustestamentti vähentää samalla tavoin perillisille tulevaa perintöveroa, sillä hallintaoikeuden arvo vähentää perintöveron perusteena olevan omaisuuden arvoa saman laskutavan mukaiseksi.

Jos hallintaoikeus on elinikäinen, perintöveron suuruus saadaan selville vähentämällä ensin hallintaoikeuden arvo perittävästä määrästä. Hallintaoikeuden arvo määräytyy kaavan (asunto-osakkeen tai kiinteistön käypä arvo x 5 % x ikäkerroin) mukaan. (Kesämökkikiinteistön osalta em. prosenttiluku on 3). Ikäkerroin vaihtelee välillä 12 - 2 siten kun perintöverolaissa määrätään:

Verovelvollisen ikäLuku, jolla vuositulon määrä kerrotaan
alle 44 vuotta12
44–52 vuotta11
53–58 vuotta10
59–63 vuotta9
64–68 vuotta8
69–72 vuotta7
73–76 vuotta6
77–81 vuotta5
82–86 vuotta4
87–91 vuotta3
92 tai enemmän2

Esimerkki: Puolisot ovat tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin, jossa kuolleen puolison jälkeen omaisuuden omistusoikeus menee puolisoiden kahdelle lapselle. Puolison kuollessa hänen omaisuutensa koostuu omakotitalosta, josta kuolleen puolison osuus oli 150.000 euroa. Leski oli puolisonsa kuollessa 60 -vuotias. Tällöin lesken hallintaoikeuden arvoksi tulee 5% * 9 * 150000 euroa, eli 67.500 euroa. Tämä määrä vähennetään 150.000 eurosta, jolloin verotettavan perinnön määrä on 82.500 euroa. Tämä jakautuu kahdelle perilliselle, eli kummallekin määrätään perintöveroa 41.250 euron perinnöstä.

Puolison oikeus pitää pesä jakamattomana on siten taloudellisesti edullisempaa kuin omistusoikeustestamenttiin vetoaminen keskinäisen testamentin tapauksessa. Vaikka kuollut puoliso olisi tehnyt testamentin lesken hyväksi, mikään ei estä kuolinpesän osakkaita sopimasta elämisestä jakamattomassa kuolinpesässä, kunhan erityisjälkisäädökset täytetään.

Erityisjälkisäädösten saajat joutuvat maksamaan perintöveroa näin saamastaan omaisuudesta.

Testamentti voidaan laatia myös siten, että testamentinsaajalle annetaan oikeus valita haluaako hän testamentissa määrätyn omaisuuden omistusoikeuksin vaiko hallintaoikeudella. Samoin voidaan määrätä, että saaja saa valita sen omaisuuden, jonka testamentin nojalla omakseen haluaa, ja muu osa siirtyy joko nimetylle henkilölle tai seuraavalle sukupolvelle. Tällaisilla määräyksillä on mahdollisuus antaa perittävän päätettäväksi minkälaiset perintöverot hän ottaa maksaakseen.

Testamentin moite

Joskus perilliset ovat tyytymättömiä testamenttiin. Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi silloin kun

  • testamenttia ei ole tehty perintökaaren vaatimassa määrämuodossa
  • testamentintekijä on alaikäinen. Alaikäinenkin voi tehdä testamentin, jos on naimisissa, sekä muutenkin omilla työansioillaan hankkimastaan omaisuudesta
  • testamentin sisältöön on vaikuttanut tekijänsä mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö
  • testamentin tekijä on tehnyt testamentin siihen pakotettuna
  • testamentin tekijä on taivutettu tekemään testamentti käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa
  • testamentin tekijä on petollisesti vietelty tekemään testamentti
  • testamentin tekijä on muutoin siten erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa

Jos toivot Andomsin auttavan testamentin laatimisessa, ota yhteyttä.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.