Andoms Lakiasiat pesänselvittäjänä

Olemme avustaneet kuolinpesien osakkaita lukuisissa pesänselvityksissä. Andomsin lakimies Olli-Pekka Myllynen on toiminut myös käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä ja pesänjakajana. Jos tarvitset apua kuolinpesän asioissa, ota yhteyttä.

Tähän artikkeliin on kerätty tietoa kuolinpesän osakkaiden itsensä tekemästä, vapaaehtoisesta pesänselvityksestä. Vaihtoehtona on virallisselvitys. Virallisselvityksessä kuolinpesän osakas pyytää käräjäoikeutta asettamaan pesänselvittäjän ja pesänjakajan.

Väliaikainen pesänhoitaja pesänselvityksessä

Kuolleen henkilön kanssa asuneen tai hänen kanssaan avioliitossa eläneellä on velvollisuus hoitaa kuolinpesää väliaikaisesti siihen saakka, kunnes kuolinpesän osakkaiden kesken on sovittu kuolinpesän hoitamisesta, tai kuolinpesän hallinto voidaan muuten järjestää (Perintökaari 18:3).

Ellei tällaista henkilöä ole, tulee väliaikaiseksi kuolinpesän hoitajaksi joku muu olosuhteiden mukaan sopiva taho, kunnes tuomioistuin määrää toimitsijan huolehtimaan asiasta. (Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset sekä vainajan leski siihen saakka kun hänen omaisuutensa on pesästä erotettu ja mahdollinen avio-oikeuteen perustuva omaisuuden tasaus eli tasinko hänelle suoritettu).

Perunkirjoitus on kuolinpesän hallintoon kuuluva toimenpide, joka on aina tehtävä vainajan varallisuudesta riippumatta.

Perinnönjakoa ei saa suorittaa, ennen kuin pesä on selvitetty: perunkirjoitus on pidettävä ja kaikki kuolleen itsensä velat sekä lähtökohtaisesti kuolinpesän velat on maksettava tai muuten järjesteltävä ennen perinnönjakoa. Samalla kuolinpesän omaisuudesta on pidettävä asianmukaisesti huolta. Tätä vaihetta kutsutaan pesänselvitykseksi.

Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä sellaiseen tilaan, että sen varat voidaan jakaa perillisille perintökaaren mukaisesti. Pesänselvitys päättyy perinnönjakoon. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattiseti perinnönjakoon päätymistä.

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia elämisestä jakamattomassa kuolinpesässä, jolloin perinnönjako lykkääntyy tulevaisuuteen.

Kuolinpesään voi kuolinpesän osakas - sekä tietyissä tilanteissa velkoja - hakea ns. virallisselvitystä, joka tarkoittaa tuomioistuimen antamaa pesänselvittäjän määräystä. Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen kuolinpesän osakkailla ei ole enää määräysvaltaa pesän hallintoon eikä oikeutta myydä pesän omaisuutta.

Vastuu kuolleen veloista

Ennen kuin vainajan kuolinpesää saadaan jakaa, on sen velat maksettava tai muuten sovittava niiden kattamisesta velkojia tyydyttävällä tavalla.

Ennen perinnönjakoa pesästä on usein suoritettava erilaisia maksuja vainajan velkojen vuoksi. Ongelmia ei tule, jos pesän varat ovat selvästi suuremmat kuin sen velat.

Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varoja, eli pesä on ylivelkainen, kuolinpesää hoitavan osakkaan on syytä olla tarkkana, jottei vahingossa joudu henkilökohtaiseen vastuuseen velkojille.

Pääsääntönä on, että kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista (PK 21:2.1). Kuolleen veloista vastaa kuolinpesä. Toisin sanoen velat eivät automaattisesti periydy.

Eräissä tilanteissa osakas saattaa silti joutua velkavastuuseen.

Jos pesää hoitava osakas laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä, vastaa hän henkilökohtaisesti myös vainajan veloista (PK 21:2.2).

Tällöin velkavastuuseen joutunut osakas voi vapautua velkavastuusta, jos hän pystyy näyttämään, että ei ole aiheuttanut laiminlyönnillään vahinkoa maksua vaativalle velkojalle, käytännössä osoittamalla että pesässä on edelleen riittävä määrä varallisuutta velan maksamiseen.

Samanlainen velkavastuu voi tulla myös perunkirjoituksessa vääriä tietoja antaneelle tai tietoja salanneelle kuolinpesän osakkaalle.

Jos ositukseen tai kuolinpesän jakamiseen ryhdytään ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu (tai niistä on annettu velkojien saatavat turvaavat vakuudet tai takaus), käräjäoikeus voi määrätä osituksen tai perinnönjaon perääntymään tai osakkaat yhteisvastuullisesti maksamaan puuttumaan jäävä osa veloista.

Rauhoitusaika vainajan velkojen maksamisessa

Velkojen maksussa on yhden kuukauden pituinen rauhoitusaika perunkirjoituksesta, ellei kuolinpesää ole luovutettu pesänselvittäjän hallintoon. (Perintökaari 21:9)

Rauhoitusaikana vainajan velan saa maksaa ainoastaan, jos on selvää, että velan maksu ei vaaranna muiden velkojen maksamista ajallaan.

Vastaavasti velkojalla on oikeus tämän kuukauden rauhoitusajan jälkeen vaatia vakuutta myös erääntymättömän velan maksamisesta, uhalla että ellei vakuutta ole annettu velkojalle kolmen kuukauden kuluessa sen vaatimisesta, velka katsotaan erääntyneeksi. Näin velkoja voi saada velan eräännytettyä ennen vainajan kanssa sovittua aikaakin.

Rauhoitusaika koskee vainajan omien velkojen maksamista. Se ei koske hautauskuluja tai pesänselvitysvelkaa.

Kuolinpesän velkojen maksujärjestys

Velat voidaan jakaa kolmeen ryhmään niiden maksamisen etusijajärjestyksen mukaan.

Ensiksi maksetaan pesänselvitysvelat. Näihin kuuluvat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä muut pesän tilan selvittämisen ja ylläpidon kannalta tarpeelliset kustannukset.

Pesänselvitysvelkaa ovat hautajaisista aiheutuneet kustannukset kuten arkusta ja hautakivestä sekä muistotilaisuudesta aiheutuneet kulut.

Perunkirjoituskustannuksia taas ovat perukirjaa varten tarvittavien asiakirjojen hankinnasta aiheutuneet kulut ja perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä aiheutuneet kulut sekä uskottujen miesten palkkio.

Myös kuolleen varojen ja velkojen selvittämisestä mahdollisesti aiheutuneet kustannukset ovat pesänselvitysvelkaa, sekä velkojen maksamisesta aiheutuneet kulut. Jos velkojen maksaminen edellyttää pesän omaisuuden myymistä, myös siitä aiheutuneet kustannukset ovat pesänselvitysvelkaa.

Toisinaan omaisuuden myynnistä seuraa luovutusvoitosta maksettavaksi veroa. Periaatteessa tämä kuuluu myös pesänselvitysvelkoihin, mutta käytännössä verot on määrätty pesän osakkaille. Tällä erolla on merkitystä myöhemmin perinnönjakoa tehtäessä ja jako-osuuksia laskettaessa.

Jos kuolleen omaisuuden hoito on edellyttänyt toimenpiteitä, joilla sen arvo säilytetään, nämä omaisuuden arvon säilyttämiseksi välttämättömät kustannukset (kuten esimerkiksi veneen talvitelakoinnista huolehtiminen) kuuluvat pesänselvitysvelkaan.

Tällä perusteella esimerkiksi vainajan asunnon vuokrasopimuksesta aiheutuneet velat voidaan maksaa korkeintaan muutaman kuukauden ajalta pesänselvitysvelkana, jos se on todellisuudessa tarpeen pesän saattamiseksi jakokuntoon.

Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, myös hänen palkkionsa kuuluu pesänselvitysvelkaan.

Toisinaan pesään on määrättävä pesänjakaja perinnönjakoa varten, jolloin tämän hakemisesta syntyneet kulut ovat pesänselvitysvelkaa. Perinnönjako on pesänjakajan toimitettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Jos jonkun osakkaan osuus kuolinpesässä on ulosmitattu, perinnönjako on suoritettava pesänjakajan toimesta (Perintökaari 23:3). Sen sijaan pesänjakajan palkkio ei ole enää pesänselvitysvelkaa.

Pesänselvitysvelkojen maksamisen jälkeen maksetaan vainajan velat. Tämän jälkeen maksetaan muut kuolinpesän velat. Vasta tämän jälkeen voidaan ryhtyä jakamaan kuolinpesää. Usein on kuitenkin verotuksellisista syistä järkevää odottaa perintöverotuksen valmistumista, ennen kuin kuolinpesä jaetaan.

Kirjoittaja:

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen

Olli-Pekka Myllynen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta 1995 (ylempi korkeakoulututkinto). Hän on toiminut lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana sekä vuodesta 2009 omassa lakiasiantoimistossaan. Hän on toiminut jäsenenä (tuomarina) markkinatuomioistuimessa ja työsuhdekeksintölautakunnassa. Olli-Pekalla on yritysjuridiikan osaamisen lisäksi aina ollut kiinnostus perhe- ja perintöoikeuteen sen sisäisen loogisuuden vuoksi.

Andoms Lakiasiat Oy hoitaa yksityishenkilöiden lakiasioita Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa.