Pesänselvitys

Pesänselvitys on yhteinen nimitys toimenpiteille, joiden tarkoituksena on järjestää kuolinpesä jakokuntoon tai saattaa se sellaiseen kuntoon, että perilliset voivat sopia elämisestä jakamattomassa kuolinpesässä. Yleisimmin pesänselvitys tarkoittaa vainajan ja pesän velkojen maksua ja muiden asioiden järjestämistä lain vaatimusten mukaiseksi.

Pesänselvitys voidaan järjestää joko yhteisesti kuolinpesän osakkaiden kesken tai ns. virallisselvityksenä, jolloin joku osakkaista tai (vainajan) velkojista hakee vainajan viimeisen kotipaikan alioikeudelta pesänselvittäjän määräämistä. Tällöin pesänselvittäjäksi määrätään yleensä osakkaista riippumaton ja esteetön lakimies. Pesänselvittäjän määräyksen hakeminen on paikallaan, kun osakkaat ovat keskenään riitaisia tai kuolinpesän hoito on muuten ongelmallista, kuten kun jonkun kuolinpesän osakkaan osuus on ulosmitattu.

Kuolleen henkilön kanssa asuneen tai hänen kanssaan avioliitossa eläneellä on velvollisuus hoitaa kuolinpesäsää väliaikaisesti siihen saakka, kunnes kuolinpesän osakkaiden kesken on sovittu kuolinpesän hoitamisesta, tai kuolinpesän hallinto voidaan muuten järjestää (Perintökaari 18:3). Ellei tällaista henkilöä ole, tulee väliaikaiseksi kuolinpesän hoitajaksi joku muu olosuhteiden mukaan sopiva taho, kunnes tuomioistuin määrää toimitsijan huolehtimaan asiasta. (Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset sekä vainajan leski siihen saakka kun hänen omaisuutensa on pesästä erotettu ja mahdollinen avio-oikeuteen perustuva omaisuuden tasaus eli tasinko hänelle suoritettu).

Perunkirjoitus on kuolinpesän hallintoon kuuluva toimenpide, joka on aina tehtävä vainajan varallisuudesta riippumatta. Aikaa perunkirjoituksen toimittamiseen on kolme kuukautta kuolinpäivästä. Ilmoitusvelvollisuus on sillä henkilöllä, joka hoitaa pesän omaisuutta tai joka on muutoin sen tilaan parhaiten perehtynyt. Luonteeltaan perunkirjoitus on paitsi veroilmoitus, myös pesän osakkaiden luettelo, jota käytetään perinnönjaon pohjana.

Perinnönjakoa ei saa suorittaa, ennen kuin pesä on selvitetty: perunkirjoitus pidettävä ja kaikki kuolleen itsensä velat sekä lähtökohtaisesti kuolinpesän velat on maksettava ennen perinnönjakoa. Samalla kuolinpesän omaisuudesta on pidettävä asianmukaisesti huolta. Tätä vaihetta kutsutaan pesänselvitykseksi. Pesänselvitys päättyy käytännössä perinnönjakoon.

Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen kuolinpesän osakkailla ei ole enää määräysvaltaa pesän hallintoon eikä oikeutta myydä pesän omaisuutta. Pesänselvittäjän määrääminen johtaa säännönmukaisesti perinnönjakoon.

Vastuu kuolleen veloista

Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä sellaiseen tilaan, että sen varat voidaan jakaa perillisille perintökaaren mukaisesti. Ennen kuin vainajan kuolinpesää saadaan jakaa, on sen velat maksettava tai muuten sovittava niiden kattamisesta velkojia tyydyttävällä tavalla.

Ennen perinnönjakoa pesästä on usein suoritettava erilaisia maksuja vainajan velkojen vuoksi. Ongelmia ei tule, jos pesän varat ovat selvästi suuremmat kuin sen velat. Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varoja, eli pesä on ylivelkainen, kuolinpesää hoitavan osakkaan on syytä olla tarkkana, jottei vahingossa joudu henkilökohtaiseen vastuuseen velkojille.

Pääsääntönä on, että kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista (PK 21:2.1). Kuolleen veloista vastaa kuolinpesä. Toisin sanoen velat eivät automaattisesti periydy.

Eräissä tilanteissa osakas saattaa silti joutua velkavastuuseen. Jos pesää hoitava osakas laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä, vastaa hän henkilökohtaisesti myös vainajan veloista (PK 21:2.2). Tällöin velkavastuuseen joutunut osakas voi vapautua velkavastuusta, jos hän pystyy näyttämään, että ei ole aiheuttanut laiminlyönnillään vahinkoa maksua vaativalle velkojalle, käytännössä osoittamalla että pesässä on edelleen riittävä määrä varallisuutta velan maksamiseen.

Samanlainen velkavastuu voi tulla myös perunkirjoituksessa vääriä tietoja antaneelle tai tietoja salanneelle kuolinpesän osakkaalle.

Jos ositukseen tai kuolinpesän jakamiseen ryhdytään ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu (tai niistä on annettu velkojien saatavat turvaavat vakuudet tai takaus), käräjäoikeus voi määrätä osituksen tai perinnönjaon perääntymään tai osakkaat yhteisvastuullisesti maksamaan puuttumaan jäävä osa veloista.

Velkojen maksussa on yhden kuukauden pituinen rahoitusaika perunkirjoituksesta, ellei kuolinpesää ole luovutettu pesänselvittäjän hallintoon. Sinä aikana vainajan velan saa maksaa ainoastaan, jos on selvää, että velan maksu ei vaaranna muiden velkojen maksamista ajallaan. Vastaavasti velkojalla on oikeus tämän kuukauden rauhoitusajan jälkeen oikeus vaatia vakuutta myös erääntymättömän velan maksamisesta, uhalla että ellei vakuutta ole annettu velkojalle kolmen kuukauden kuluessa sen vaatimisesta, velka katsotaan erääntyneeksi. Näin velkoja voi saada velan eräännytettyä ennen vainajan kanssa sovittua aikaakin.

Kuolinpesän velkojen maksujärjestys

Velat voidaan jakaa kolmeen ryhmään niiden maksamisen etusijajärjestyksen mukaan.

Ensiksi maksetaan pesänselvitysvelat. Näihin kuuluvat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä muut pesän tilan selvittämisen ja ylläpidon kannalta tarpeelliset kustannukset.

Pesänselvitysvelkaa ovat hautajaisista aiheutuneet kustannukset kuten arkusta ja hautakivestä sekä muistotilaisuudesta aiheutuneet kulut. Perunkirjoituskustannuksia taas ovat perukirjaa varten tarvittavien asiakirjojen hankinnasta aiheutuneet kulut ja perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä aiheutuneet kulut sekä uskottujen miesten palkkio.

Myös kuolleen varojen ja velkojen selvittämisestä mahdollisesti aiheutuneet kustannukset ovat pesänselvitysvelkaa, sekä velkojen maksamisesta aiheutuneet kulut. Jos velkojen maksaminen edellyttää pesän omaisuuden myymistä, myös siitä aiheutuneet kustannukset ovat pesänselvitysvelkaa.

Toisinaan omaisuuden myynnistä seuraa luovutusvoitosta maksettavaksi veroa. Periaatteessa tämä kuuluu myös pesänselvitysvelkoihin, mutta käytännössä verot on määrätty pesän osakkaille. Tällä erolla on merkitystä myöhemmin perinnönjakoa tehtäessä ja jako-osuuksia laskettaessa.

Jos kuolleen omaisuuden hoito on edellyttänyt toimenpiteitä, joilla sen arvo säilytetään, nämä omaisuuden arvon säilyttämiseksi välttämättömät kustannukset (kuten esimerkiksi veneen talvitelakoinnista huolehtiminen) kuuluvat pesänselvitysvelkaan. Tällä perusteella esimerkiksi vainajan asunnon vuokrasopimuksesta aiheutuneet velat voidaan maksaa korkeintaan muutaman kuukauden ajalta pesänselvitysvelkana, jos se on todellisuudessa tarpeen pesän saattamiseksi jakokuntoon.

Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, myös hänen palkkionsa kuuluu pesänselvitysvelkaan. Toisinaan pesään on määrättävä pesänjakaja, jolloin tämän hakemisesta syntyneet kulut ovat pesänselvitysvelkaa. Pesänjakaja voidaan määrätä, jos yksikin osakas sitä tuomioistuimessa vaatii. Pesänjakaja on määrättävä, jos jonkun osakkaan osuus kuolinpesässä ulosmitataan. Sen sijaan pesänjakajan palkkio ei ole enää pesänselvitysvelkaa.

Pesänselvitysvelkojen maksamisen jälkeen maksetaan vainajan velat. Tämän jälkeen maksetaan muut kuolinpesän velat. Vasta tämän jälkeen voidaan ryhtyä jakamaan kuolinpesää. Usein on kuitenkin verotukselisista syistä järkevää odottaa perintöverotuksen valmistumista, ennen kuin kuolinpesä jaetaan.

Andoms Lakiasiat pesänselvittäjänä

Olemme hoitaneet pesänselvityksiä niin osakkaiden pyynnöstä heitä avustaen kuin käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä (sekä pesänjakajana). Jos tarvitset apua kuolinpesän asioissa, ota yhteyttä.

--

Andoms Lakiasiat Oy toimii koko Etelä-Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa. Asiakkaita on Uudellamaalla seuraavissa kunnissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Siuntio, Nurmijärvi, Kerava, Järvenpää, Tuusula.

Yritysten lakiasioissa emme rajoita toimialuettamme. Yrityskaupoissa ja sopimusasioissa olemme toimineet myös ulkomaisten tahojen kanssa hyvällä menestyksellä.

Puhelin 040 586 7005

Neidonkalliontie 22, 02400 Kirkkonummi

Andomsin verkkosivut on tarkoitettu vain informaatioksi. Sivuilla esitettyyn ei pidä luottaa oikeudellisena tai liikkeenjohdollisena neuvona eikä sivuja pidä käyttää päätösten tai toimien perusteena. Neuvomme ja avustamme mielellämme ratkaisujen tekemisessä riittävän tietoaineiston pohjalta.© Andoms Lakiasiat Oy 2017