Perunkirjoitus

Perunkirjoitus ensimmäinen osa niistä toimenpiteistä jotka on suoritettava, ennen kuin kuolleen henkilön omaisuus on varsinaisesti perillisten ja mahdollisen lesken omaa omaisuutta. Muut toimenpiteet ovat pesänselvitys ja perinnönjako.

Jakamaton omistusoikeus

Usein perillisillä on väärä käsitys omistuksensa luonteesta. Perilliset ovat kyllä saaneet kuolinhetkellä omistusoikeuden kuolleen omaisuuteen, mutta vain yhdessä. Omistus on oikeudellisesti jakamatonta. Kukaan heistä ei omista vielä jotakin tiettyä omaisuusesinettä tai vaikkapa kiinteistöä, eikä tuo omistus ole määräosiin jaettavissa.

Jos leskellä ja kuolleella ei ollut molemminpuolisesti toisen avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa, lesken omaisuus kuuluu myös pesään samalla tavalla.

Omistuksen luonne muuttuu lesken osalta osituksessa ja perillisten osalta perinnönjaossa määräosaiseksi, ja vasta sen jälkeen voidaan sanoa kuka tarkkaan ottaen minkäkin esineet tai kiinteistön omistaa. (Määräosa voi olla 1/1 eli joku voi omistaa jonkin esineen kokonaan.)

Tämän takia ennen perinnönjakoa kaikkiin päätöksiin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus, perintöosuuden koosta riippumatta. Pesänselvityksestä ja perinnönjaosta on tällä sivustolla omat tekstinsä.

Perunkirjoituksen luonne

Perunkirjoituksella on kolme merkitystä:

  • Kuolinpesän osakkaiden luettelointi
  • Kuolinpesän omaisuuden luettelointi
  • Kuolinpesän omaisuuden arvon arviointi

Käytännössä perunkirjoitus on perintöveron määräämistä varten tehtävä veroilmoitus. Tästä syystä perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista ja laadittavan perukirjan sisällöstä on verohallinnon verkkosivuilla runsaasti tietoa.

Joskus perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia velkoja tai aiemmin tuntematonta omaisuutta, joka kuului kuolleelle. Tällöin on suoritettava ns. täydennysperunkirjoitus. Täydennysperukirjaan otetaan mukaan uusi tieto, mutta ei enää luetteloida jo ilmoitettuja varoja ja velkoja.

Kutsu perunkirjoitukseen

Vastuu perunkirjoituksen järjestämisestä on sillä, joka hoitaa kuolinpesän omaisuutta. Tällä henkilöllä on myös ilmoitusvelvollisuus omaisuudesta. Uskotut miehet (nimitys on vanhentunut, mutta se on perintökaaren ilmaisu) puolestaan arvioivat omaisuuden arvon kuolinhetkellä ja laativat perukirjan.

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolleen perilliset sekä leski ja yleistestamentin saajat. Yleistestamentti on testamentti, jossa ei ole määrätty saajalleen tiettyä esinettä (joka voi olla kiinteistökin) tai tarkkaa rahamäärää, vaan jakoperuste on jokin muu.

Jos ensiksi kuolleen puolisolla ei ollut rintaperillisiä ja toinen puolisoista peri tämän, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten lapset on kutsuttava perunkirjoitukseen toissijaisina perillisinä (Perintökaari 20 luku 2 §). Kutsu on toimitettava todisteellisesti - siten että kutsun toimittaminen vastaanottajalle pystytään tarvittaessa osoittamaan.

Kutsu ei ole välttämätön, jos perunkirjoitustilaisuuteen saadaan muuten paikalle kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset. Perillisen ei ole pakko olla perunkirjoituksessa paikalla, ellei hän ole pesää hoitava osakas tai muuten ilmoitusvelvollinen. Perunkirjoitukseen voi halutessaan tuoda avustajan.

Perunkirjoituksen pitämiseen liittyy eräitä oikeusvaikutuksia, ja sen takia on yleensä perillisten yhteisen edun mukaista, että kutsua koskevia perintökaaren määräyksiä noudatetaan. Tällä on erityisesti merkitystä silloin, kun joku perillisistä tai muista kuolinpesän osakkaista on maksukyvytön tai ylivelkaantunut.

Leski perunkirjoituksessa

Jos kuollut oli kuollessaan avioliitossa, lesken omaisuus erotetaan tai ositetaan erilleen perittävän omaisuudesta yleensä vasta perunkirjoituksen jälkeen, usein perinnönjaon yhteydessä. Tämä voi lykkääntyä edelleen, jos leski halua pitää jäämistön jakamattomana hallussaan.

Myös lesken varat ja velat mainitaan perukirjassa, joten myös ne on selvitettävä. Joskus puolisoilla on avioehto, jossa suljetaan toinen tai molemmat pois avio-oikeuden piiristä. Tällä tarkoitetaan poikkeamista omaisuuden tasajaon periaatteesta avioliiton päättyessä. Kuolleen ja lesken omaisuuden erottelemista tai avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositusta ei tarvitse fyysisesti tehdä, jos eloonjäänyt puoliso haluaa pitää jäämistön hallinnassaan eikä kukaan perillisistä vaadi lakiosaansa. Perukirjaan se on silti laskennallisesti tehtävä.

Jos leskellä oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, hänellä saattaa olla oikeus saada tasinkoa oman omaisuutensa lisäksi kuolinpesästä, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin kuolleen. Tasingon laskennalista selvittämistä varten myös lesken varat luetteloidaan perunkirjoituksessa. Vastaavasti lesken kuollessa luetteloidaan hänen kuolinhetkellä olemassa oleva ensin kuolleen puolison kuolinpesään kuuluva omaisuus, jos leski oli elänyt jakamattomassa kuolinpesässä. Tasinko totetutetaan vasta osituksessa, mutta perintöveron laskemista varten osituslaskelma on tehtävä myös perukirjassa.

Osituksessa tulee huomioitavaksi omaisuuden jakaantuminen kahteen ryhmään, avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja avio-oikeuden ulkopuoliseen omaisuuteen. Koska jopa yksittäinen omaisuusesine (tyypillisesti testamentilla saatu kiinteistö) voi olla avio-oikeuden ulkopuolista vaikka leskellä olisikin muuten avio-oikeus kuolleen puolisonsa omaisuuteen, tästä johtuva laskelma kuuluu perukirjassa esitettäviin.

Pääsääntöisesti tasinkoa suoritetaan (osituksessa) sen verran, että sekä kuolinpesään että leskelle kuuluu yhtä paljon (avio-oikeuden alaista) omaisuutta. Lesken ei kuitenkaan tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesään, ellei hän halua.

Perukirja asiakirjana

Perukirjan kopio toimitetaan vainajan kotipaikan mukaiseen verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinnolle ei pidä toimittaa alkuperäistä testamenttia tai avioehtoa, niillä on merkitystä perillisille myöhemmin.

Perunkirjoituksessa laadittava perukirja ei välttämättä ole sellaisenaan perinnönjaossa omaisuuden arvon lähtökohtana. Vaikka perunkirjoituksessa omaisuus arvioidaankin lähtökohtaisesti käyvän arvon mukaan (Perintö- ja lahjaverolaki 9 §), käytännössä erityisesti kiinteistöjen ja toisinaan myös asuntojen kohdalla arvostus perunkirjoituksessa ei välttämättä vastaa suoraan todellista arvoa. Verohallinto on ryhtynyt kiinnittämään huomioita näiden omaisuuerien arvostukseen, ja usein muuttaa niitä perintöveropäätöksessään, lain mukaan kun ne pitäisi arvostaa käypään arvoon perintöverotuksessa. Perinnönjaossa lähtökohtana on omaisuuden käypä (todellinen) arvo jakohetkellä.

Perukirjan osakasluettelo voidaan vahvistuttaa maistraatissa. Tästä on se etu, että myöhemmin voidaan vahvistetulla osakasluettelolla osoittaa keiden hyväksyntää erilaisille toimille tarvitaan ilman että tarvitaan aina perukirjan ja siihen liitetyn sukuselvityksen (tai virkatodistusten) selvittelyä. Vahvistetusta osakasluettelosta on hyötyä erityisesti osakasmäärältään laajassa pesässä esim. pankkiasioinnissa sekä tilanteessa, jossa pesässä on yksi tai useampi kiinteistö, samoin kuin silloin kun tarkoitus on jäädä ellämään jakamattomassa kuolinpesässä.

Perunkirjoitus ja verosuunnittelu

Oikein laaditulla perukirjalla voi säästää selvästi perintöveroissa. Neuvomme asiakkaitamme perunkirjoituksen yhteydessä.

Anna perunkirjoitus asiantuntijan tehtäväksi

Vaikka perunkirjoitus on periaatteessa kenen tahansa tehtävissä, jo tavallisen omaisuuden kohdalla on järkevää antaa se osaavan lakimiehen tehtäväksi. Virheet perunkirjoituksessa voivat tulla kalliiksi perillisille ja aiheuttaa ongelmia myöhemmin kun perittyä omaisuutta myöhemmin yritetään rekisteröidä perillisten nimiin. Ongelmia saattaa tulla erityisesti kiinteistöjen kohdalla.

Olemme tehneet suuren määrän perunkirjoituksia. Käytännössä perunkirjoitus tehdään kahdella tai useammalla tapaamisella, joista aiemmat ovat valmistelua ja viimeinen on varsinainen perunkirjoitus. Usein varsinainen toimitus pidetään perittävän kotona, vaikka se voidaan tehdä myös neuvottelutiloissamme.

Jos toivot Andomsin hoitavan perunkirjoituksen, ota yhteyttä.

--

Andoms Lakiasiat Oy toimii koko Etelä-Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa. Asiakkaita on Uudellamaalla seuraavissa kunnissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Siuntio, Nurmijärvi, Kerava, Järvenpää, Tuusula.

Yritysten lakiasioissa emme rajoita toimialuettamme. Yrityskaupoissa ja sopimusasioissa olemme toimineet myös ulkomaisten tahojen kanssa hyvällä menestyksellä.

Puhelin 040 586 7005

Neidonkalliontie 22, 02400 Kirkkonummi

Andomsin verkkosivut on tarkoitettu vain informaatioksi. Sivuilla esitettyyn ei pidä luottaa oikeudellisena tai liikkeenjohdollisena neuvona eikä sivuja pidä käyttää päätösten tai toimien perusteena. Neuvomme ja avustamme mielellämme ratkaisujen tekemisessä riittävän tietoaineiston pohjalta.© Andoms Lakiasiat Oy 2017