Lesken oikeudet

Perintökaaren pääsäännön mukaan kuolleen lapset, rintaperilliset, perivät kuolleen puolison omaisuuden. Perintökaaressa on määräyksiä niiden tilanteiden varalle, jos lapsia ei ole, tai jos lapset ovat kuolleet ennen perittävää. Leski perii puolisonsa vasta, jos rintaperillisiä ei ole (eikä muuta tarkoittavaa testamenttia ole tehty).

Lesken oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan

Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallussaan, kunnes joku kuolinpesän (muista) osakkaista esittää jakovaatimuksen. Tähän hallintaoikeuteen ei liity oikeutta luovuttaa pesän omaisuutta. Lesken oikeus kuolinpesän jakamattomana hallussaan pitämiseen ei riipu avio-oikeudesta, ts. edes täysin avio-oikeuden poissulkeva avioehto ei poista leskeltä tätä oikeutta.

Leskellä ei ole oikeutta luovuttaa kuolinpesän omaisuutta eikä antaa sitä pantiksi omasta velastaan, mutta hänellä on oikeus käyttää omaisuutta ja saada sen tuotto.

Oikeutta pitää pesä jakamattomana ei ole, jos perittävän kuollessa puolisoilla oli tuomioistuimessa vireillä kanne avio- tai asumuserosta.

Lesken oikeus asuntoon

Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jollei muuta kodiksi sopivaa asuntoa sisälly kuolinpesään tai eloonjääneen puolison varallisuuteen siitä riippumatta, kenelle perillisistä omaisuus perinnönjaossa siirtyy. Lesken asema on vahva myös testamentinsaajaa kohtaan, mutta ei pesän velkojia kohtaan. Perillisen tai testamentinsaajan vaatimus perinnönjaosta ei poista lesken oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämäänsä asuntoon. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Asunto ja asuntoirtaimisto ei ole välttämättä lesken omaisuutta, mutta hän saa niihin käyttöoikeuden.

Oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ei ole, jos perittävän kuollessa puolisoilla oli tuomioistuimessa vireillä kanne avio- tai asumuserosta.

Vaikka leskellä onkin oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ongelmia voi ilmetä siinä vaiheessa, kun leski haluaa muuttaa toiseen asuntoon. Uusi asunto ei enää ole puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto, jota perintökaari tarkoittaa. Perintökaaren mukainen oikeus ei sisällä oikeutta asunnon myymiseen (ja uuden asunnon hankintaan), vaan yhteisenä kotina käytetyn asunnon luovutukseen tarvitaan perillisten suostumus. Jos halutaan välttyä mahdollisilta riidoilta tässä vaiheessa, käytännössä ainoa tapa varmistaa lesken asuminen hänen itsensä haluamallaan tavalla on laatia etukäteen puolisoille (keskinäinen) testamentti, joka huomioi tilanteen. Lisäksi saatetaan tarvita joitakin ennen perittävän kuolemaa tehtäviä toimenpiteitä, tapauksesta riippuen.

Leski tarvitsee vainajan perillisten (määrämuotoisen) suostumuksen puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon myymiseen (ja muuhun luovutukseen) myös siinä tapauksessa, että omistaa sen täysin itse. Leski ei saa myöskään päättää vuokrasopimusta puolisoiden yhteisen kodin asuinhuoneistosta ilman perillisten kirjallista suostumusta. Sama koskee myös muuhun oikeuteen perustuvaa asunnon hallinnan luovutusta.

Velvollisuus hankkia perillisten suostumus päättyy vasta kun ositus (joka käytännössä tehdään usein vasta perinnönjaon yhteydessä) on tehty.

Kuolinpesän jakovaatimus ja ositus

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla, siis perillisellä tai testamentin saajalla, on itsenäinen oikeus vaatia kuolinpesän jakamista, ellei hän ole luopunut tästä oikeudestaan nimenomaisesti, kuten esimerkiksi sopimalla elämisestä jakamattomassa kuolinpesässä.

Leskellä on aina oikeus vaatia ositusta tai - täydellisesti avio-oikeuden poissulkevan avioehdon tapauksessa - oman omaisuutensa erottelua kuolinpesästä. Näin leski, joka ei ole perillisen asemassa, pääsee halutessaan irtautumaan kuolinpesästä jo ennen perinnönjakoa. Jos leski on perillinen tai koko omaisuutta tai siitä määräosaa koskevan testamentin mukainen testamentinsaaja, hänellä on oikeus vaatia myös perinnönjakoa, joskaan se ei aina ole tarpeen.

Ositus kuolinpesässä

Jos vainajalla ja hänen leskellään ei ollut kummankin avio-oikeuden täysin poissulkevaa avioehtoa, on ennen perinnönjakoa toimitettava ositus. Osituksessa suoritetaan omaisuuden tasaus eloonjääneen puolison ja kuolinpesän välillä. Ensin erotetaan kummankin oma omaisuus, ja vähemmän omaisuutta omistaneelle suoritetaan tasinkoa niin, että varallisuudet ovat yhtä suuret. Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Jos puolisoilla oli avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu avioehdon mukaisesti.

Lesken tilitysvelvollisuus

Leski on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden hallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. Käytännössä lesken on säilytettävä tiliotteet ja laskut voidakseen täyttää tämä velvollisuutensa. Tilintekovelvollisuus koskee niin lesken omaa omaisuutta kuin vainajan omaisuutta - kaikkea mikä kuuluu kuolinpesään.

--

Edellä on esitetty vain eräitä pääsääntöjä, joista on poikkeuksia. Pääsäännöt eivät sovellu kaikkiin tapauksiin, vaan eri tilanteet johtavat eri sääntöjen soveltamiseen. Jokainen tilanne on arvioitava yksilöllisesti tarkastellen kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

--

Andoms Lakiasiat Oy toimii koko Etelä-Suomessa, vaikka käytännön syistä keskeisimmäksi toimialueeksi on muodostunut Uusimaa. Asiakkaita on Uudellamaalla seuraavissa kunnissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Siuntio, Nurmijärvi, Kerava, Järvenpää, Tuusula.

Yritysten lakiasioissa emme rajoita toimialuettamme. Yrityskaupoissa ja sopimusasioissa olemme toimineet myös ulkomaisten tahojen kanssa hyvällä menestyksellä.

Puhelin 040 586 7005

Neidonkalliontie 22, 02400 Kirkkonummi

Andomsin verkkosivut on tarkoitettu vain informaatioksi. Sivuilla esitettyyn ei pidä luottaa oikeudellisena tai liikkeenjohdollisena neuvona eikä sivuja pidä käyttää päätösten tai toimien perusteena. Neuvomme ja avustamme mielellämme ratkaisujen tekemisessä riittävän tietoaineiston pohjalta.© Andoms Lakiasiat Oy 2017