Perunkirjoitus

Perunkirjoitus - velvollisuus perunkirjoitukseen ja perunkirjoituksen aika

Perunkirjoitus on aina tehtävä vainajan varallisuudesta riippumatta, jos vainaja asui Suomessa tai hän omisti täällä omaisuutta kuolinhetkellään.

Aikaa perunkirjoituksen toimittamiseen on kolme kuukautta kuolinpäivästä. Perunkirjoituksen toimittamisaikaan tai perukirjan jättämisaikaan voi hakea kirjallisesti pidennystä vainajan kotikunnan verotoimistosta, jos siihen on perusteltu syy. Ellei perunkirjoitusta suoriteta määräajassa, sen suorittamisesta vastaava ilmoitusvelvollinen osakas joutuu vastuuseen kaikista vainajan veloista, ellei osoita, että määräajan laiminlyönti ei ole aiheuttanut vahinkoa, eli käytännössä että vainajan velat voidaan laiminlyönnistä huolimatta maksaa kuolinpesän varoista.

Ilmoitusvelvollisuus perunkirjoituksessa on sillä henkilöllä, joka hoitaa pesän omaisuutta tai joka on muutoin sen tilaan parhaiten perehtynyt. Luonteeltaan perunkirjoitus on paitsi veroilmoitus, myös pesän osakkaiden ja perittävän omaisuuden luettelo, jota käytetään perinnönjaon pohjana.

Joskus perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia velkoja tai aiemmin tuntematonta omaisuutta, joka kuului vainajalle. Tällöin on suoritettava ns. täydennysperunkirjoitus. Täydennysperukirjaan otetaan mukaan uusi tieto, mutta ei enää luetteloida jo ilmoitettuja varoja ja velkoja.

Kutsu perunkirjoitukseen

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki vainajan perilliset sekä leski ja yleistestamentin saajat. Kutsu perunkirjoitukseen on toimitettava todisteellisesti, kuten kirjattuna kirjeenä. Jos ensiksi kuolleen puolisolla ei ollut rintaperillisiä ja tuolloin toinen puolisoista peri tämän, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten lapset on kutsuttava perunkirjoitukseen toissijaisina perillisinä. Kutsu ei ole välttämätön, jos perunkirjoitustilaisuuteen saadaan muuten paikalle kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset. Perillisen ei ole pakko olla perunkirjoituksessa paikalla, ellei hän ole pesää hoitava osakas tai muuten ilmoitusvelvollinen. Perunkirjoitukseen voi tuoda avustajan.

Leski perunkirjoituksessa

Jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, lesken omaisuus erotetaan tai ositetaan erilleen vainajan omaisuudesta yleensä vasta perunkirjoituksen jälkeen. Tämä voi lykkääntyä edelleen, jos leski halua pitää jäämistön jakamattomana hallussaan.

Myös lesken varat ja velat mainitaan perukirjassa, joten myös ne on selvitettävä. Joskus puolisoilla on avioehto, jossa suljetaan toinen tai molemmat pois avio-oikeuden piiristä. Tällä tarkoitetaan poikkeamista omaisuuden tasajaon periaatteesta avioliiton päättyessä. Kuolleen ja lesken omaisuuden erottelemista tai avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositusta ei tarvitse fyysisesti tehdä, jos vainajan puoliso haluaa pitää jäämistön hallinnassaan eikä kukaan perillisistä vaadi lakiosaansa. Perukirjaan se on silti laskennallisesti tehtävä.

Jos leskellä oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, hänellä saattaa olla oikeus saada tasoitusta oman omaisuutensa lisäksi kuolinpesästä, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin vainajan. Koska jopa yksittäinen omaisuusesine (tyypillisesti testamentilla saatu kiinteistö) voi olla avio-oikeuden ulkopuolista vaikka leskellä olisikin muuten avio-oikeus vainajan omaisuuteen, tästä johtuva laskelma kuuluu perukirjassa esitettäviin. Pääsääntöisesti tasinkoa maksetaan sen verran, että sekä kuolinpesään että leskelle kuuluu yhtä paljon omaisuutta. Lesken ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesään, ellei hän halua.

Perunkirjoitukseen tarvittavat asiakirjat

Perunkirjoitus edellyttää seuraavien asiakirjojen hankkimista:

  • sukuselvitys, tai vastaavasti katkeamaton virkatodistusten ketju ainakin 15-vuoden iästä kuolinhetkeen.
  • vainajan testamentti
  • avioehtosopimus
  • aikaisemmin kuolleen puolison perukirjan ja mahdollisen osituksen ja perinnönjakokirjan jäljennös
  • todistus vainajan ja lesken arvo-osuustilillä olevasta varallisuudesta kuolinpäivän pörssikursseineen
  • saldotodistukset vainajan ja lesken pankkitileistä ja pankkilainoista kuolinpäivälle kuolinpäivän korkoineen
  • asunto-osakkeista isännöitsijäntodistus ja jäljennös osakekirjoista
  • kiinteistöistä lainhuutotodistus
  • velkakirjajäljennökset, jos vainajalla oli muita saamisia tai velkoja
  • perukirjajäljennös kuolinpesistä, joissa vainaja on osakkaana
  • ajoneuvojen rekisteriotteet
  • luettelo vainajan ulosotossa olevista veloista
  • luettelo vainajan ja kuolinpesän veloista sekä kuolemasta johtuvista laskuista
  • kirjallinen ilmoitus perinnöstä luopumisesta, jos joku perillinen luopuu perinnöstä
  • ampuma-aseiden luvat
  • muut lisäksi hankittavat asiakirjat

Useimmiten asiakirjat hankkii pesää hoitava taho.

Perukirjan sisältö

Perukirjassa ilmoitetaan

  • vainajan perilliset, leski, mahdolliset toissijaiset perilliset, testamentin saajat sekä jokaisen osoite ja henkilötunnus
  • perillisen tai testamentinsaajan sukulaissuhde kuolleeseen
  • kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, jotka allekirjoittavat perukirjan
  • perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavan pesänhoitajan yhteystiedot
  • onko osakas avopuoliso tuloverolain näkökulmasta (perinnönjättäjän kanssa avoliitossa elänyt henkilö, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa)
  • vainajan ja lesken henkilökohtaiset ja yhteiset varat ja velat kuolinpäivänä (valtion takaamaa opintolainaa ei merkitä perukirjaan, sillä tämä vain henkilökohtaisesti vainajaa sitonut velkasuhde on lakannut kuolinhetkellä)
  • puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja sen rajoitukset
  • lesken ilmoitus siitä, luovuttaako hän omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille
  • lesken ilmoitus siitä, pitääkö hän kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, vai pitääkö hän hallinnassaan vain esimerkiksi puolisoiden yhteisen kodin
  • testamentti ja mahdolliset lakiosavaatimukset
  • mahdolliset ennakkoperinnöt sekä lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa (lahjan saantiajankohta, arvo ja laatu)
  • vakuutussuoritukset saajineen, jos kyse on henki- tai muun henkilövakuutuksen perusteella perittävän kuoleman takia kuolinpesälle tai edunsaajalle maksettu vakuutuskorvaus
  • perunkirjoituksen perustana olevat asiakirjat.
  • perintöverotukseen liittyen ilmoituksia ja tiedusteluja varten pesänhoitajan yhteystiedot

Perukirjaan liitetään

  • sukuselvitys
  • jäljennös testamentista ja avioehtosopimuksesta, jos sellaisia on
  • jos vainaja oli ollut avioliitossa, jäljennös ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen tehdystä perukirjasta. Perukirjan lisäksi liitetään jäljennökset tähän liittyvistä testamentista ja avioehtosopimuksesta, jos sellaisia oli ollut
  • jos ositus tai perinnönjako oli toimitettu vainajan ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä, jäljennös osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta
  • jos perintöveron määrään vaikuttaa jonkun muun kuin vainajan jäämistöstä laadittu perukirja (esim. vainaja oli jonkin kuolinpesän osakas), jäljennös tästä perukirjasta. Jäljennös toisen henkilön perukirjasta tarvitaan myös, jos vainaja oli perinyt jotain omaisuutta enintään kaksi vuotta ennen kuolemaansa
  • jos perinnönjako on toimitettu, jäljennös jakokirjasta.

Perukirjaan ei tarvitse liittää talletusten saldotodistuksia eikä tositteita kuolinpesän kuluista, mutta tositteet on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan. Luonteva säilytyspaikka on alkuperäisen perukirjan ohessa sen erillisinä liitteinä.

Perukirjassa kannattaa kertoa, kuka hoitaa kuolinpesän puolesta muuhun kuin perintöverotukseen liittyviä veroasioita. Tähän hoitamiseen tarvitaan ns. asianhoitajavaltuutus kaikilta pesän osakkailta, ja tämä voidaan antaa joko suoraan perukirjassa tai erikseen kirjallisesti valtakirjalla. Asianhoitajavaltuutuksen antaminen perukirjassa vaatii kaikkien pesänosakkaiden allekirjoituksen.

Perukirja asiakirjana

Perukirja annetaan yhtenä kappaleena vainajan kotipaikan verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Perukirja kannattaa tehdä useampana allekirjoitettuna (alkuperäisenä) kappaleena, koska sitä tarvitaan aina kun halutaan selvittää, ketkä ovat oikeutettuja edustamaan kuolinpesää. Perukirjaa tarvitaan mm, pankissa kuolinpesän asioita hoidettaessa tai usein kun perittyä omaisuutta rekisteröidään perinnönsaajan nimiin. Usea rekisterinpitäjä (kuten asunto-osakeyhtiön isännöitsijä) haluaa oikeaksi todistetun jäljennöksen omiin arkistoihinsa voidakseen näyttää omistusoikeuden siirtymisen merkitsemisen perusteen tarvittaessa.

Perunkirjoituksessa laadittava perukirja ei välttämättä ole sellaisenaan perinnönjaossa omaisuuden arvon lähtökohtana. Vaikka perunkirjoituksessa omaisuus arvioidaankin käyvän arvon mukaan, käytännössä erityisesti kiinteistöjen ja toisinaan myös asuntojen kohdalla arvostus perunkirjoituksessa ei vastaa todellista arvoa. Perinnönjaossa lähtökohtana on omaisuuden todellinen arvo.

Perukirjan osakasluettelo voidaan vahvistuttaa maistraatissa. Tästä on se etu, että myöhemmin voidaan vahvistetulla osakasluettelolla osoittaa keiden hyväksyntää erilaisille toimille tarvitaan ilman että tarvitaan aina perukirjan ja siihen liitetyn sukuselvityksen (tai virkatodistusten) aikaa vievää tutkimista. Vahvistetusta osakasluettelosta on hyötyä esim. pankkiasioinnissa sekä tilanteessa, jossa pesässä on yksi tai useampi kiinteistö.

Perunkirjoitus kannattaa antaa lakimiehen tehtäväksi

Olemme tehneet suuren määrän perunkirjoituksia. Käytännössä perunkirjoitus tehdään kahdella tai useammalla tapaamisella, joista aiemmat ovat perunkirjoituksen valmistelua ja viimeinen on varsinainen perunkirjoitus. Me teemme perunkirjoituksen käytännöllisistä syistä mieluummin luonanne kuin toimistollamme.

Vaikka perunkirjoitus on periaatteessa kenen tahansa tehtävissä, jo tavallisen omaisuuden kohdalla on järkevää antaa se osaavan lakimiehen tehtäväksi. Virheet perunkirjoituksessa voivat tulla kalliiksi perillisille ja aiheuttaa ongelmia kun perittyä omaisuutta myöhemmin yritetään rekisteröidä perillisten nimiin. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi ns. uskottua miestä.

Puhelin 040 586 7005

Neidonkalliontie 22, 02400 Kirkkonummi

Andomsin verkkosivut on tarkoitettu vain informaatioksi. Sivuilla esitettyyn ei pidä luottaa oikeudellisena tai liikkeenjohdollisena neuvona eikä sivuja pidä käyttää päätösten tai toimien perusteena. Neuvomme ja avustamme mielellämme ratkaisujen tekemisessä riittävän tietoaineiston pohjalta.© Andoms 2012